Kohti Cherbourgia

Valmistautuminen alkoi Helsingissä, 2 yötä 4 tähden hotelissa rautatieaseman kupeessa, jonka aikana sain myös viettää tyttäreni kanssa aikaa elokuvien ja hyvän ruuan merkeissä! Tämä siis 1.-3.10.10 pe-su.

Sunnuntaina aamulla lähtö Vantaan kentälle josta lento Pariisin De Gaulen kentälle lähtisi 14:00 ja perillä paikallista aikaa heti 16:00 jälkeen-> ja näin kävi!

Jatkon olin suunnitellut junalla siten että ensin RER B junalla Pariisin ja sieltä junalla Cherbourgiin. Varasuunnitelmana oli ottaa kentältä taksi (etukäteen arvioitu maksavan 50 ekeä) juna asemalle Pariisiin, Saint Lazare, jotta varmasti löytyisi niiden lukuisten asemien seasta suoraan oikea.............

Kaikki kävi kuitenkin seuraavasti: Lento laskeutui ajallaan jonka jälkeen hakemaan pieni laukku hihnalta (olisi mahtunut käsimatkatavarana, mutta olin laiska kantelemaan sitä Vantaalla odottelun ajan), kohti uloskäyntiä ja saman tien joku tuli tarjoamaan "Tarvitsekko taksia?" johon oli helppo vastata että "Kyllä, tarttis päästä Saint Lazaren asemalle Pariisiin". Ystävällinen tarjoaja kuitenkin valisti minua ettei kannattaisi ottaa taksia koska se maksaa n. 60 ekeä ja junalla RER B pääset 10 ekellä. Kaiken lisäksi hän neuvoi miten pääsen ko. junaan: Mene ensin kerros alaspäin ja sitten ovista ulos. Odota terminaali 2 menevää yhteysjunaa, josta sitten, sinne päästyäsi, löydät junayhteyden eteenpäin. Ei muuta kuin kiitos ja kumarrus yksityisyrittäjälle! Olisinko ollut tarpeeksi köyhän näköinen vai johtuiko kaikki pitkänoloisesta parrastani, veljeä on autettava, vai mistä johtui tämä hieno palvelu.............

Terminaali 2:teen päästyäni vilkuilin vähän ympärilleni ja huomasin loistavat opasteet junille, mikä minnekkin. Valitsin kuitenkin Infopisteen ensimmäiseksi, jossa selvitin haluavani Cherbourgiin. Sieltä ohjattiin lipunmyyntiin jossa pienen jonottelun jälkeen pääsin vuorooni. Reitti selvis ja myyjä tarjosi kahta vaihtoehtoa: 1.luokka tai 2.luokka. 1.luokka maksoi päälle 70 ekeä ja 2.luokka päälle 40 ekeä. Kysymysten jälkeen päädyimme 1.luokkaa kun on paremmin tilaa ja muutenkin mukavaa. Junassa olisi ravintolavaunu ja matkakin kestäisi vain vähän reilu 4 tuntia. Ei muuta kuin maksoin ja odottelemaan tauluun tulevaa junaa ja sitä kautta laiturinumeroa. Tässä välissä kerkesi hyvin ottaa ison oluen..........

Niinpä se ilmoitus pamahti taululle: laituri 3. Sinne suunnistamaan, mutta takaraivossa oli vielä ystävällisen kanssamatkustajan  neuvo lennonajoilta: Muista leimata junalippu itse sellaisessa postin värisessä laatikossa kun menet laiturille. Näin tein ja raiteitten viereen odottelemaan. Juna tuli ja sisään: Tilaa oli 1.luokassa. Samassa vaunussa itseni lisäksi 2 muuta. Eipä kyllä niissä muissakaan vaunuissa juurikaan enempää/vaunu ihmisiä ollut. Juna nytkähti liikkeelle ja matka alkoi selkä menosuuntaan-ei kaikkein paras vaihtoehto.

Kun matkaa oli taitettu n.1h tuli pysähdys. Vähän ajan päästä ranskankielinen kuulutus josta ajatuksillani selvittelin sen tarkoittava jotain tämän suuntaista: Kestää vähän aikaa, tehdään jotain mutta jatketaan kohta. Mahtava tilaisuus suunnistaa kohti ravintolavaunua, kun lennolla syöty sämpylä, näin 5-6 tunnin jälkeen, alkoi huveta vatsasta. Merkki katossa näytti suunnan ja ei kun matkaan mielessä kylmä olut/valkkari ja jotain maukasta lämmintä syötävää. Muutaman lähes tyhjän vaunun läpi matkasin ravintolavaunuun joka tietty oli jostain syystä tyhjä asiakkaista. Pari junan henkilkuntaan kuuluuvaa istuskeli kaikessa rauhassa ja päätin kysäistä josko saisi jotain  ostaa. Ei kuulemma saa, ei sitten koko matkan aikana, ei kun ei. Pettymys taisi ehkäsen pikkaista näkyä olemuksessani, millä tosin ei ollut mitään vaikutusta, tai oli sen verran että herrat käänsivät katseensa pois ja jatkoivat omia juttujaan. Ei muuta kuin takaisin omalle paikalle ja ajatella: Enää kolmisen tuntia kun olen perillä. Istuin paikalleni ja totesin että junahan kulkee nyt toiseen suuntaan, mennäänköhän oikeaan paikkaa vai olisiko pitänyt vaihtaa? En jaksanut sitä sen enempää murehtia ja ajattelin vain että perillä sen näkee...............

23.20 kellon näyttäessä olin perillä, oikeassa paikassa, ja nyt ei kun hotelliin. Taksiahan en ota, täähän on pieni paikka(?), vaan kohti kaupunkikarttaa ja sitä tihrustelemaan. Hotellin paikka selvisi, kartalla, ja kävelemään tihkusateessa. No ei mennyt kuin 10 minuuttia kun nousi vanha kysymys päähäni (ennenkin tapahtunut) : Mitä mieltä pitää omaa pää? ja Eikö nyt olisi sitä taksia voinut ottaa? ja kaikkea muuta tuttua...... Puolisen tuntia seikkailin kaduilla, kujilla ja siellä täällä, kastuin mutta löysin hotellin. Vastaanotossa oli todella mukava naishenkilö jolla oli huonekorttini valmiina ja jolta sai ensiapu oluen ja muistutuksen: Olen paikalla koko yön. Jos tarvitset jotain niin soita numeroon 9. Huoneeseen mars, joka oli pienoinen pettymys mutta siisti, tavarat hyllyyn olut nopeasti alas ja ruokaa etsimään. Kebab baareja löytyi ja tuote minkä ostin oli tosi hyvä! Pakettiin ja mukaan sekä kohti hotellia takaisin. Kun sinne pääsin oli em. naishenkilö laittanut respaan tarjottimen, servetit ja haarukka veitsisarjan valmiiksi minulle kun palaisin, jotta ruoka olisi mukavampi kuljettaa huoneeseen ja syödä! Loistavaa palvelua! Pari olutta siihen, huoneeseen, syönti ja sitten ansaittu lepo.

Näin päästiin Cherbourgiin Suomesta!