2.päivä Cherbourgissa

Aamu alkoi normi rutiinilla. Ilmassa oli pientä juhlan tuntua kun ei vielä ollut varmuutta saapuisiko odotettu tänäänkään tänne. Jotain pitäis tehdä jotta aika kuluisi..........

Päätin sitten lähteä kävelylenkille ja samalla puhdistaa ajatuksiani sekä valmistautumaan joko Hänen saapumiseensa, taikka huonoimmassa tapauksessa valmistautumaan suureen pettymykseen

Kävelylenkki suuntautui Cherbourgin pohjois osaan, rannan tuntumassa kohti pitkää aallonmurtajaa. Matka kiersi paikallisen armeijan alueen läpi jossa vähän väliä varoiteltiin ettei varmaankaan saisi olla ulkopuolisia ja painotettiin koirankuvia sisältävillä tauluilla. Jatkoin kuitenkin matkaani kunnes tuli sellainen aita/vartio vastaan jotta tyhmempikin ymmärsi olevansa jossain jossa ei tulisi olla. Pieni siirtyminen julkiselle kävelyreitille ja matka jatkui.

Päästyäni noin reilun puolentunnin matkan päädyin mukavalle ranta-alueelle josta oli esteettömät näkymät aallonmurtajien yli avomerelle. Ajatuksissani katselin pohjois-itä suuntaan ja ajattellin hänen saapuvan kauniilla purjealuksella näkyviini. Aikani odottelin ja haaveilin/toivoin mutta ei näkynyt ja tunsin pientä pettymystä sisälläni. Vähäsen jopa masentuneena vilkaisin vielä kerran merelle ja käänsin selkäni sekä päätin lähteä takaisin hotellin suuntaan. Ajatukset velloivat sisälläni kuin vuoristoradan juna, epätoivosta onnellisuuteen kuitenkaan niiden saavuttamatta lopullista tilaa-odottaminen on yhtä tuskaa!

Päästyäni takaisin keskustaan päätin kerrankin lounastaa jossain kivassa ravintolassa. Löysin todella mukavan pienen kala painoitteisen ravintolan, jossa muutama asiakas näkyi syövän salaattia ja sehän nyt sopi minullekkin. Tilasin ison salaatin, lasillisen talon valkoviiniä ja jälkkäriksi ison kahvin. Salaatti maksoi 12 ekeä, lasi valkkaria 2 ekee ja kahvi 1 eken->mielestäni edullista! Tänne toisin Piiankin, jos nyt vain tulisi, muuten vain syömään. Samassa puhelimeni soi. Piia soittaa, että ovat parin tunnin sisällä siinä vaiheessa että voisin hänet hakea veneeltä!

Nyt tuli kiire! Ajatukset sekosi ja mistään ei tullut mitään. Onneksi huomasin kuitenkin maksaa laskuni ennen kuin lähdin ravintolasta. Sitten hotellille. Viiniä tarvitaan, ei kun shampanjaa kun ollaan Ranskassa. Pieni ongelma: eihän sitä lämpöisen voi juoda ja kaupasta saa vain hylly lämmintä. Alas respaan ja neuvottelemaan miten ratkaistaan asia. Minä selitän (englantini vs. ranskaenglanti) että kylmää shampanjaa-> vastauksia tuli kysymyksen muodossa mm. seuraavasti: kylmä huoneessasi? shampoo loppu? juotavaa vai jäitä vai molempia? jne...... kunnes selvisi mitä tarvitsisin: kylmää shampanjaa! Ystävällinen neuvo: hae naapurikaupasta pullo, tuo tänne hän jäähdyttää sen, tarvitsekko oikeat shampanjalasit lainaksi (kyllä, kiitos) ja asia oli helposti hoidettu. Kaiken kerkisin ja sitten Piia hakemaan pienten muurahaisten ja joidenkin muidenkin otusten vaeltaessa pitkin selkäpiitä ja vatsan pohjaa-kyllä jännitti!

Vene löytyi ja Piian sain mukaani pienen odottelun jälkeen. Kassit kantoon ja kohti hotelli tunteiden taas seilatessa ylös ja alas. Pientä tutkistelua puolin ja toisin sekä nauttimista siitä että saimme olla taas yhdessä-kaksin. Piia kaivoi kassistaan esiin, mitäs muuta kuin pullon shampanjaa joka oli valmiiksi kylmää (oli veneellä sen valmiiksi jäähdyttänyt!) aivan kuin olisi lukenut ajatuksiani. Se meni siinä kuulumisia vaihdellessa ja samalla kun Piia meni käymään suihkussa kävin hakemassa sen oman pulloni respalta ja kas kummaa sekin maistui kohtuulliseen vauhtiin. Tämän jälkeen Piian tarvitsi pienen lepohetken jonka aikana kävin varaamassa pöydän illallista varten em. ravintolasta.

Illalliselle menimme varaamaani ravintolaan. Ruokalistaa tutkiessa päädyimme yhteiseen isoon äyriäis tarjottimeen ja pullolliseen talon valkoviiniä. Äyriäistarjottimeltä löytyi normi, erikokoisten, katkarapujen lisäksi mm. ostereita, taskurapua ja joitan "kierukka"-simpukoita. Suurin piirtein kaikki meni ja oli hintansa arvoista.

Päivä oli hieno loppujen lopuksi ja oli todella mukavaa saada Piia lähelle!