Suorittaessani erä- ja luonto-oppaan valmentavaa koulutusta Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarin Kaamasessa kuuluu siihen m yös työharjoittelujaksoja 2 kappaletta. Ensinmäinen ajoittuu joulusesonkiin ja on kestoltaan 105h ja toinen hiihtoloma-/kevätsesonkiin joka on kestoltaan 210h.
Tarkoituksena on lopulta suorittaa asiakaspalvelunäyttö em. koulutukseen liittyvässä ympäristössä.
Minulle tarjoitui mahdollisuus lähteä ensimmäistä kertaa kipparoimaan tuttuakin tutumpaa alusta, Vahinea, Karibian lämpöön 16.12.2011-14.01.2012 väliseksi ajaksi.Tosin hyväksiluettavia tunteja ko. ajalta ei hyväksytä kuin 12h/vrk, mutta silti sain kasattua 410h ja lisäksi poikkeuksellisesti myös saan suoritettua näytön samalla, vaikkakaan koulusta ei kuulemma kukaan tule paikan päälle tarkistamaan kun on niin pitkä/kallis matka. Vastineeksi teen asiapitoisen esitelman näytön vastaanottajalle palattuani ja pyydän säätiöltä mahdollisesti saatavia asiakaspalautteita toiminnastani ko. reissun ajalta.
Alle lisään asiakkaiden pitämiä blogeja reissusta, niistä ne parhaimmat jutut irtoo ;)
Le Marin-Bequia-Tobaco Cay-Bequia-Marigot Bay-Le Marin 19.-27.12.2011
21.12.2011
N 13º 00.520
W 061º 14.725
Innokas joukko enemmän ja vähemmän kokeneita purjehtijoita alkoi kokoontua veneelle maanantaina 19.12. puolenpäivän maissa. Koska lähtemään ei päästy tullimuodollisuuksien vuoksi vielä samana päivänä, käytimme tilanteen hyödyksemme tutustuaksemme veneeseen, hankkiaksemme täydennyksiä varastoihin ja tutustuaksemme sataman ravintolatarjontaan.
Tiistaina 20.12. aamupäivällä päästiin vihdoin matkaan ja purjehdus käynnistyikin samantien reissun pisimmällä yhtämittaisella matkalla Grenadiinien Bequiaan. Lähes kaikki pääsivät nauttimaan yöpurjehduksesta sekä rauhallisesti leudon tuulen puhaltaessa tähtitaivaan alla, että hiukan navakammassa tuulessa virkistävien pärskeiden huuhtoessa miehistöä merivedellä. Keskellä yötäkin kannella oli väkeä lähes täysi miehistöllinen. Otsalamppujen (puna)valossa tehdyt manööverit olivat jännittäviä kokemattomammille purjehtijoille.
Pahoinvointia on torjuttu ja ehkäisty oleskelemalla mahdollisimman paljon kannella, mukaan lukien ruuanlaittovuorossa. Ruoka onkin ollut kaikkien mielestä herkullista. Kaksi vahtia on jo päässyt näyttämään taitonsa keittiössä, yhden taidonnäytettä odotellaan vielä.
Aamuyöstä 21.12. saavuimme Bequiaan, Port Elisabethun edustalle, johon jäimme ankkuriin. Matka jatkuu maahantulomuodollisuuksien jälkeen etelään kohti Tobago Cayta.
22.12.2011
N 12° 37.948
W 61° 23.995
Huomenta! Ensimmäinen yö (vaikkakin lyhyt) ankkurissa sujui hyvin. Aamupäivän aikana Kippari Keke hoisi maahantulomuodollisuudet ja miehistö kipaisi pikaisesti Bequiassa huoltamassa. Kello 11.30 pienen aamupäiväisen plutikointihetken jälkeen S/Y Vahine nosti ankkurin aurinkoisessa ja tuulisessa säässä, ja keula suuntasi kohti Tobago Cays'ta.
Kuuden tunnin purjehdus genoan viedessä S/Y Vahinea n. 8 solmun keskinopeudella meni leppoisasti, joskin myös kölin puhtaus jouduttiin tutkimaan matkan aikana pariinkin otteeseen. Pahemmilta henkilövahingoilta kuitenkin selvittiin, vaikkakin pakastevihannespussit olivat käytössä...niin ensiavussa kuin myöhemmin myös illallisella.
Määränpään lähestyessä tuuli yltyi, ja toi taas oman haasteensa ankkurointiin, joka kuitenkin onnistui kertaheitolla, toisin kuin edellisen yön tunteina pimeitä veneitä väistellessä. Toinen pikainen plutimishetki, jonka jälkeen Perämies Mats tarjosi makean tervetuliaismaljan legimme eteläisimmän kohteen saavuttamisen kunniaksi.
Päivä päättyi kolmannen vahtivuoron loihtiessa herkullisen kierrätysaterian, jonka jälkeen miehistö nautti rentouttavasta illasta S/Y Vahinen tarjoamien aktiviteettien merkeissä.
Huomenna uusi päivä, uudet kujeet. Tässä vaiheessa on jo syytä kiittää Kippari-Kekeä ja Perämies-Matsia, jotka ammattitaitoisesti ja pilke silmäkulmassa ovat pitäneet meidät varmasti reitillä. ”Niin kauan on hauskaa kun on mukavaa!”
23.12.2011
N 12° 38.014`
W 61° 23.897`
Vuorotellen ankkurivahdissa vietetyn yön jälkeen päivä alkoi valjeta Mayreun edustalla klo 05 aikoihin. Vene pysyi kovasta tuulesta huolimatta koko yön hyvin paikallaan. Nukkua saimme Vahinen lempeässä keinunnassa, Karibian kirkkaan tähtitaivaan alla. Kuun sirppikin kävi välillä näyttäytymässä pilven takaa.
Klo 7.30 aikoihin pääsimme nauttimaan kolmosvahtiryhmän kokkaamasta , herkullisesta munakokkeliaamiaisesta.Sen jälkeen päätimme laskea dingin ja lähteä tutustumaan Mayreun saaren suolajärveen ja snorklausmahdollisuuksiin. Aamun upeana suunnitelmana oli vielä iltapäivän puolella käydä yrittämässä veneen ankkurointia varsinaisen Topago Caysin alueelle, joka sijaitsee Mayreun saaren toisella puolella. Toisin kuitenkin kävi.
Pääsimme dingillä veneeltä liikkeelle mainiosti. Meitä oli viisi ihmistä matkalla kohti Mayreun hienoa hiekkarantaa. Aioimme ajaa veneeltä lyhintä reittiä maihin ja rantautua hiekkarannalle.
Ensimmäisen kerran aallot näyttivät voimansa rantautumisen yhteydessä. Ajoimme hiljaa kohti rantaa, mutta yhtäkkiä huomasimmekin surffaafamme suuren aallon päällä. Humps, ja yhdessä hujauksessa olimme kiinni rantahiekassa. Tämä aallon päällä tehty maihinnousu olisi ollut taatusti kovaa kamaa mihin tahansa toimintaleffaan.
Veneestä poistuttuamme aloimme työntää venettä ja sen hiekkaan osittain juuttunutta moottoria takaisin veteen. Tämä onnistui hetken kuluttua. Jatko olikin sitten dingin ja yksittäisen tavaroiden kannalta katastrofi. Toinen päällysmiehemme Keke peruutti venettä poispäin kohti rannasta, kun seuraava suurempi aalto lähestyi sitä. Muutaman sekunnin aikana huomasimme kuinka aalto nousi Keken pään yläpuolelle ja ylitti sen. Vain lyhyt varoitushuuto ehti suustamme kuulua ennen kuin vene oli nurin, kaikki sen tavarat vedessä,samoin Keke. Pieneltä ikuisuudelta tuntuvan ajan keräilimme veteen joutuneita tavaroita ja veneen osia ja pienet hälytyskellot alkoivat soida päässä, kun Keken pää ei vieläkään noussut pinnalle. Aikaa on kuitenkin täytynyt kulua vain muutamia sekunteja, sillä kohtahan Keke oli pinnalla vain hieman vettä pärskien.Kaikki siis ihmisten kannalta hyvin. Ankkurivahtimme olivat myös veneessä hereillä, sillä he saivat pelastettua yhden mertan kohti suunnanneen dingin osan.
Seuraavaksi alkoikin aivan uusi vesiurheilulaji, dingin raahaaminen rantaviivaa pitkin kohti laituria.
Suosittelemme lämpimästi tämän lajin ottamista purjehdusten vakio-ohjelmaan. Sen verran hauskaa meillä oli. Purjehduskoulutukseemme tuli lisänä myös dingin tyhjentäminen vedestä ja kokoaminen. Dingin moottori ei kuitenkaan selvinnyt täysin ilman vaurioita, joten se jouduttiin paikallisten avustamana kuljettamaan viereiseen saareen huollettavaksi. Blogin kirjoitushetkellä odotamme edelleen moottoria takaisin.Toivomme sen saapuvan tämän päivän aikana, että pääsemme jatkamaan matkaamme jouluksi kohti Bequiaa.
Haastehetkien jälkeen loputkin Vahineen jääneet, ankkurivahteja lukuun ottamatta, tuotiin taksiveneellä rantaan ja vietimme mukavan päivän rannalla uiden ja snorklaillen. Siis plutiminen jatkui.Päivän seikkailut eivät kuitenkaan vielä olleet ohi....
Vahinelle palattuamme tuttumme Mister Fabulous ilahdutti meitä tulemalla tarjoamaan hummeri-illallista. Pienen tinkimisen jälkeen lähdimme unohtumattomalle retkelle kohti rannalla sijaitsevaa kuuluisaa Tobago Cayn lobsteriravintolaa. Aallot olivat kuin Airistolla ikään ja iloinen kiljunta pompuissa sen mukainen. Perillä meitä odotti hiekkarannalla palmujen katveessa huomaavainen palvelu. Lobsterit lisukkeineen olivat aivan omaa luokkaansa. Tunnelma kynttilän valossa tähtitaivaan alla oli unohtumaton. Paluumatkamme sujui illan pimeydessä hieman rauhallisemmissa merkeissä. Tuulen suunta kuitenkin aiheutti sen, että saimme samassa kuitenkin virkistävän suolavesisuihkun.
Tämä oli unohtumaton päivä ja näitähän elämässä pitää olla. Oikealla miehistöllä päivästä saa ilman purjehtimistakin suuren seikkailun.
23.12.2011
N 12° 37.9
W 61° 21.4
Mainion aamiaisen jälkeen meren taakse korjattavaksi lähetetty moottori saatiin takaisin aikaisemmin kuin osasimme toivoakaan. Korjaus maksoi odotettua vähemmän ja moottori toimi. Ainoa valitettava seikka oli moottorin taksikyydin hinta, jota paikallinen agenttimmekin luonnehti rosvoukseksi.
Hyvillä mielin suuntasimme vihdoin kohti Tobago Cay´ta. Perillä maisema oli matkan väärti ja turkoosi meri häikäisi väriloistollaan. Laskimme ankkurin ja siirryimme dingillä pikkuruiselle mutta sitäkin hienommalle hiekkarannalle. Aallot olivat valitettavasti sen verran säyseitä, että emme päässeet käyttämään edellisenä päivänä kehittämäämme shore-and-go-flip-flop -rantautumistekniikkaamme.
Osa kävi snorklaamassa ja näki merikilpikonnan. Plutikoituamme kaikessa rauhassa siirryimme takaisin veneelle juuri ajoissa, sillä kohta synkät pilvet jo kerääntyivät taivaalle. Sadekuuro oli lyhyt, mutta sen aikana ehdittiin kokoontua salonkiin tekemään jouluaaton purjehdussuunnitelma.
Ilta vietettiin herkkuaterian parissa, jonka kakkosvahti oli loihtinut paikalliselta kalastajalta ostetusta tuoreesta tonnikalasta. Yhdessä todettiin, että rauhallinen ja leppoisa päivä oli mukavaa vaihtelua edellisen päivän seikkailujen jälkeen. Kaikki odottivat kuitenkin jo purjehtimaan pääsyä, joten miehistö meni nukkumaan jouluaaton odotus tuplasti mielessä.
24.12.2011
N 13° 00.6
W 61° 14.7
Jouluaatto. Aamulla herääminen sujui jo rutiinilla ja perinteisen puuroaamiaisen jälkeen olikin jo aika nostaa ankkuri ja ottaa suunta kohti joulunviettopaikkaamme Port Elizabethia Bequialla. Aurinko paistoi kirkkaasti ja (k)ryssimme kohti määränpäätä tonttulakeissa vailla huolen häivää...Bequialle saavuimme noin kuuden tunnin ja makoisan kalalounaan jälkeen ja joulu oli valmis alkamaan..Ankkuroitumisen jälkeen keulasviitistä oikosulun jälkeen lähetettyjen savumerkkien jälkeen oli selvää että tästä tulisi erilainen joulu ainakin Hannalle ja Jannelle joiden majapaikka loppumatkan ajaksi tulisi olemaan veneemme salonki. Kun kumivenekin oli poissa pelistä jouduimme turvautumaan paikallisiin vesitaksipalveluihin joiden avulla perämies Mats enkeleineen kävi hakemassa tarpeellista ruokatäydennystä alukselle muiden keskittyessä perämoottorin korjaamiseen ja nestehukan torjumiseen.
Ei aikaakaan niin ilta Karibialla alkoi taas lähestyä vauhdilla ja olikin jo aika käyttää jälleen iisidollareita ja ottaa venekyyti satamaan ihmettelemään paikallista joulumenoa. Herkullisen ravintola-aterian jälkeen ilta jatkui vielä vapaamuotoisesti rantabaarissa muutamien drinkkien siivittämänä jotka nautittuamme olikin aika ottaa jälleen suunta kohti S/Y Vahinea jossa pienen tilannekatsauksen jälkeen suuntasimme kukin kohti omaa punkkaamme..Vaikka mantelia ei aamupuurosta kukaan tunnustanut löytäneensä veikkaan että tämä joulu ei jättänyt ketään kylmäksi!
26.12.2011
N 13° 56.9
W 61° 33.7
Joulupäivä valkeni Port elisabethin lahdella kevyen tuulen puhaltaessa. Tonttuilumme sai tuhtia energiaa odotetun sunnuntain pekoni aamiaisesta. Päivän suunnitelmaan kuului valmistatua lähtöön kulkuset kilisten taas uutta maata kohden. Keken selvitettyä paperipuolen puolilta päivin nostimme purjeet ja suuntasimme kohti pohjoista ja St Lucian saarta. St Vincent ja Grenadiinit jäivät taaksemme kaikkine seikkailuineen ja sattumuksineen. Purjehdussää oli mitä mainioin 10 m/s tasaisen ENE tuulen ja rauhallisen meren kimallellessa liki pilvettömältä taivaalta. Tänään Vahine kaunotar näytti meille mitä ketsipurjehtiminen parhaimmillaan on ja pääsimme virittämään iltapäivästä myös mesaanipurjeen. Myöhemmin pääsimme myös tutustumaan vendaamisen kiehtovaan maailmaan tuulen kääntyessä enemmän vasten.
Maileja oli päivälle edessä paljon, joten ryhmä valmistautui myös yöpurjehdukseen. Arvioitu saapumisaika Marigot Bayhin St Lucialle oli aamuvarhaisella.
26.12.2011
N 14° 28.097
W 60° 52.096
Purjehdus jatkui kohti St Luciaa koko matkan rankimmalla yöpurjehdusosuudella. Kokonaisuudessaan purjehdus Port Elisabethista Marigot Bay´hin kesti kellon ympäri. Sekä valoisan että pimeän aikaan pääsimme kokemaan entistä vauhdikkaampaa purjehtimista ja entistä hurjempia kallistuskulmia. Meno oli inspiroivaa, mutta totesimme mm. ruuanlaiton 45 asteen kulmassa kovassa aallokossa olevan haastavaa aivan uudella tavalla. Joulupäivän kinkkulounas nautittiin kannella täydessä vauhdissa. Yöllä sekä satoi että tuuli oikuttelevasti. Lopputunnit ajoimme koneella. Öiset merivuorot toisensa perään tarjosivat jokaiselle vahdille tilaisuuden kokea muutakin kuin leppoisaa sunnuntaipurjehdusta. Viikkoon mahtui todella monipuolisesti erilaisia kokemuksia!
Pysähdyimme Marigot Bay´ssa vain puoleksi tunniksi jättääksemme pois veneestä kaksi purjehtijaa joiden jatkoyhteydet vaativat aikaisempaa lähtöä veneestä. Jäähyväiset olivat haikeat mutta nopeat. Jatkoimme matkaa heti kohti Le Marinia ehtiäksemme sinne valoisan aikaan. Tämä onnistuikin ja saavuimme satamaan neljän maissa. Saimme hyvän laituripaikan josta löytyi heti suomalainen naapurikin. Kaikki olivat helpottuneita päästessään suihkun ja paikallaan pysyvän ruokapöydän ulottuville. Loppupalaverissa salongissa totesimme yhdessä reissun olleen antoisa ja tapahtumarikas.
Matkan päättymistä juhlittiin yhdessä nauttimalla hyvä illallinen maissa. Hyvin ja tasaisesti nukutun yön jälkeen suoritettiin viimeinen tehtävä eli veneen siivous. Hei hei Vahine!
28.12.2011-05.01.2012 Le Marin-Saint Pierre-Isle de Saints-Portsmounth-Marigot Bay-Le Marin
29.12.2011
St. Pierre, Martinique
N 14° 44,4'
W 061° 10,7'
On taas uuden legin aika. Laiva on lastattu uusilla ihmisillä, unelmilla ja muistoja kutkuttavilla purjehduskokemuksilla. Vahinessa on kipparin ja förstin lisäksi 10 innokasta enemmän tai vähemmän kokenutta purjehtijaa. Ensimmäinen ilta sujui toisiin ja alukseen tutustuessa sekä matkasuunnitelmia laatiessa. Hienoilla suunnitelmilla on kuitenkin tapana muuttua ja näin kävi tälläkin kertaa. Muutoksia tuli heti alkuun ranskalais-karibialaisen tullijärjestelmän erikoisuuksien vuoksi. Tullimies oli kaiketi nukkunut pommiin ja viranomaiset eivät mitenkään kyenneet järjestämään korvaajaa paikalle. Lopulta jouduimme tyytymään siihen, että emme vielä tänään päässeetkään lähtemään maasta suunnitelmien mukaisesti Dominicaan. Emme kuitenkaan tästä masentuneet, vaan kehittelimme uuden suunnitelman kokemuksien keräämiseksi. Onneksi Martinique on niin suuri, että pystyimme purjehtimaan saaren pohjoisosaan odottelemaan tullausta jatkaaksemme matkaa muualle seuraavana päivänä. Tämänpäiväinen purjehdus olikin sitten aivan vertaansa vailla. Lähes täydellisessä sivumyötäisessä matka taittui mainiosti ja jopa delfiinilauma saapui tervehtimään meitä iloisella hyppimisellään ja leikkimisellään aivan aluksemme vierelle. Laumassa oli jopa yli 10 delfiiniä ja kamerat kävivät kuumina niitä kuvatessa. Kalastustakin yritettiin, mutta valitettavasti emme tällä kertaa onnistuneet pyydystämään päivällistä, vaan ruoassa jouduimme turvautumaan pakastimen anteihin, jotka gourmet-kokkiemme käsittelyssä muuttuivat mitä mainioimmaksi kulinaariseksi nautinnoksi. Tämä yö vietetään nyt ankkurissa pilvettömän tähtitaivaan alla, tähdenlentoja ja satukuuta katsellessa, kuuma Karibian yö ympärillämme. Aamulla matka jatkuu kohti uusia seikkailuja Iles des Saintsin paratiisisaarille.
Sanna, Mari & Hasse
30.12.2011
St. Pierre-Isle de Saints
N 15º 52,1'
W 061º 35,2'
Aamu valkeni viehättävän pikkukylän St. Pierren syleilyssä.Aloitimme päivän aamu-uinnilla ”oli muuten ihana se uinti” kommentoidaan taustalta. Odotimme kapteenimme Keken tulliselvitystä, jonka vihdoinkin onnistuessa nostimme purjeet ja matka kohden Isle de Saintsia saattoi alkaa. Ennen starttiamme Arin bongaama kilpikonna ilahdutti vierailullaan. Alkumatka Martiniquen saaren suojassa sujui leppeässä sivumyötäisessä tuulen ollessa n10-12 m/sekunnissa. Aava Karibian meri oli kuitenkin vastassa ja lisäsi vauhtimme yli 10 solmuun. Jouduimme rullaamaan sisään genuan melkoisessa laitasessa ja jatkoimme matkaa fokan voimin. Merivahtivuoromme joutui tositoimiin ja kapteenimme Keke jakoi käskyjä osaavasti ja rauhallisesti. Koimme sekä vauhdin hurmaa että vähän vastakohtaisiakin tuntemuksia merisairauden kourissa. Lounaan valmistus ja tiskaus olivat melkoisia haasteita veneemme kulkiessa n. 45 asteen kulmassa. Dominican suojassa vauhtimme hieman laantui ja pyöriäiset sekä valashavainnot antoivat lisäarvoa matkallemme. Uusi aava oli kuitenkin odottamassa ja valmistauduimme siihen hyvissä ajoin reivaamalla isoa. Myös yöpurjehdusta oli tiedossa, sillä arvioitu maihinnousumme Isle de Saintsille oli noin klo 24 aikoihin. Mikä tähtitaivas olisi ollut tarjolla, mutta aava meri aiheutti haasteita menollemme ja katse oli kohdistettava enemmän mittareihin kuin tähdenlentojen havainnointiin. Jännitysmomenttejakin oli ennen satamaan pääsyä; plotterin toinnassa alkoi esiintyä häiriöitä, jouduimme suuntaamaan kurssimme takaisin merelle, laskemaan isopurjeen ja ottamaan kurssin takaisin koneella ajaen ja tutkaan alkuvaiheessa luottaen. Tästä selvittiin kuitenkin hienosti Keken ollessa ruorissa sekä Matsin erinomaisella navigoinnilla ja Hassen Gepsi-avustuksella.
Rantauduimme turvallisesti melkoisissa mainingeissa Saint de Islen satamaan. Vietimme vielä tovin rentoutuen ja matkaa kerraten. Tämän jälkeen oli upeaa nukahtaa omiin punkkiin päivän kokemuksia rikkaampana.
Kaisa, Kristiina ja Tiina
31.12.2011
ISLE DES SAINTS
N 15 52,1 W 61 35,2
Yön ankkuriin kiinnittymisen jälkeen nautimme pienen yhteisen hetken veneellä yön pehmeinä tunteina ja sitten nukkumaan – sikeästi. Uuden vuoden aaton aamu alkoi – kuten aiemmat aamutkin- kuhinalla keittiössämme aamiaisherkkujen valmistelulla. Joka aamu onpi kaikilla nälkä.
Ensiksi täyden lastin vievä dingi lähti etsimään dingilaituria ja päästämään ryhmän rantaan päin. Matka rannalle jäi hetkeksi toissijaiseksi rantakahvilan houkutusten vuoksi. Joimme aamukahvimme ja saimme uuden vuoden illan viettoa varten virittelystä suuren annoksen musiikkia korvaamme. Pikkuiset paikalliset tyttöset tanssivat rastatukkineen aivan ammattilaisen elkein. Tuleeko heistä tanssijoita – toivotaan - jos he sitä toivovat jonain päivänä.
Pääsimme taas toteamaan paikallisten asukkaiden ystävällisyyden ja avuliaisuuden. Kysyimme heidän mielipidettään uuden vuoden illan ravintolavalinnasta, rannoista ja kylän tarjoamista suihkuista. Saimme opastusta kädestä pitäen ystävällisten sanojen saattamana – tämän vuoksi matkustamme! Ihmiset ovat kaikkialla niin loistavia.
Ja sitten uuden vuoden illan juhlistaminen alkoi – 2012 tuottakoon kaikkille ryhmäläisillemme ja toki kaikille muillekin blogin lukijoille sekä tuntemattomillekin onnea ja toiveiden täyttymistä. Mitä sinä toivot? Kuiskaa minulle hiljaa korvaan toiveesi ja katsotaan 364 päivän päästä toivettasi uudelleen. Olen varma, että olet saavuttanut toivomasi ainakin osittain ja matka jatkuu sitten edelleen vuonna 2013. Niin se itse uuden vuoden juhlistaminen alkoi tarkalleen Suomen aikaan klo 0.00 ja paikallista aikaa klo 18.00 kuoharilasien arvokkaalla kilistelyllä veneemme kannella perhettämme ja ystäviämme ajatellen. Ruokailusta huolehti rantaravintola sen omistajien ja tarjoilijan lämpimin ja sydämellisin ottein. Vuoden 2011 ilta lipui loppuunsa aivan itsestään ja saavuimme paikallista aikaa klo 0.00:aan. Hyvää uutta vuotta Sinulle!
Sari, Ari ja Matti
1.1.2012
N 15° 34,7'
W 61° 27,7'
Vuoden 2012 ensimmäinen päivä oli täynnä mukavia kokemuksia, joita tullaan muistelemaan vielä monta kertaa. Aamu alkoi Kipparin toiveiden mukaisella sunnuntaitraditiolla eli pekoniaamiaisella. Tämän jälkeen osa porukasta lähti snorklaamaan ja ihastelemaan merellistä maailmaa pinnan alla. Loistava alku vuoden ensimmäiselle päivälle!
Sitten olikin aika laittaa Vahine merikuntoon ja lähteä kohti seuraavaa määränpäätä eli Dominicaa. Meitä hellittiin loistavalla purjehdussäällä ja koimme purjehduksen hienoudet kaikessa komeudessaan. Ruorin takaa huudeltiin ”tämän mahtavampaa ei ole!” ja kaikilla oli fiilis huipussaan. Suotuisten tuulien ja loistavan miehistön ansiosta saavuimme Dominican pohjoispuolella sijaitsevaan määränpäähämme Portsmouthiin suunniteltua aikaisemmin ja näin pääsimme tutustumaan jälleen uuteen ja erilaiseen Karibian saareen.
Uuden vuoden päivän johdosta kadut olivat hyvin hiljaisia ja kaupat sekä ravintolat suljettuna. Tämä paikka yhdistää sekä Karibian hienoudet että valitettavan köyhyyden, jonka näkeminen sai ajattelemaan omaa elämää ja arvostamaan elinolosuhteita kotimaassa. Matkustaminen tosiaan avartaa! Tapasimme paikallisia asukkaita, jotka toivottivat meidät lämpimästi tervetulleeksi saarelle ja antoivat oppitunnin elämän asenteesta – maallinen materia on katoavaista mutta spiritin voi aina säilyttää ja kantaa mukanaan.
Ja ilta jatkui veneellä maittavan illallisen sekä kitaransoiton ja laulun merkeissä. Kyllä meillä vaan on hianoo porukkaa kasassa ja puitteet mitä mainioimmat.
Mari, Sanna ja Hasse
2.1.2012 Dominica – Marigot Bay, St. Lucia
N 15º 34,7'
W 61º 01,8'
Yö ankkurissa Portsmouthin edustalla oli tuulinen ja vilkas. Reggae soi rannalla aamu kuuteen asti ja tämän tästäkin Vahinen vierelle ajoi paikallisia veneitä ilman kulkuvaloja. Jotkut valaisivat muiota veneitä valonheittimillään, mutta Vahine sai olla rauhassa, kiitos skarppien kansivahtien!
Aamulla onniteltiin lauluin ja kuoharein päivän synttärisankaria, joka kaikkien riemuksi sai paikalliselta oppaaltamme Martinilta lahjaksi banaanitertun! Aamiaisen jälkeen teimme joukolla retken Martinin johdolla. Kaksituntinen sujui leppoisasti Indian Riverillä Martinin soutaessa veneellään ja kertoillessa varsin asiantuntevasti Dominican historiasta, nykypäivästä ja luonnosta. Souturetken kääntöpaikalla kävelimme liejuista polkua pitkin sademetsään, jossa kukoistivat mm. meillä ruukkukasveina tunnettujakasveja, palmuja ja banaanipuita. Kookospähkinä halkesi helposti viidakkoveitsellä ja saimme kaikki hörpyt tuoretta kookosmaitoa ja palan kookosta syötäväksi. Opimmepa senkin, että banaanikasvin ikä on vain 9 kuukautta ja se tuottaa elinaikanaan vain yhden banaanitertun.
Retken jälkeen osa porukasta kävi vielä viime hetken ruokahankintoja tekemässä ja klo 14 alkoi matka kohti Marigot Bayta. Vaikka ankkiuripaikalla tuuli navakasti koko aamupäivän, on nyt tätä kirjoittaessa kevyt tuuli ja purjeitten lisääminen menossa. Saapa nähdä milloin on taas niiden vähentämisen aika. Jännittyneenä odotamme, kuinka saarten välillä tuivertaa. Ainakin Dominicalle tullessa meno oli mahtavaa!
Näin kirjoittelivat Tiina, Kaisa, Kristiina ja Olli
2012 ST. Lucia
Päivä vaihtui yöhön 00:00 ” yöpurjehdus alkoi, hyvissä merkeissä tuulen ollessa oli 10-18m/s. Aallokkko painoi Atlantin puolelta suoraan kannelle, joka kasvatti nautintoa kokemus oli todella hieno kun mennään kyljelteen pitkin Caribbien merta ja mitään ei nää kuin ohjaus komapasssin 0-suunnannan mutta hengissä ollaan . Aamulla saavuimme ST. Luciaan noin 9:00 ja laskimme ankkurin ja jäimme parkkiin rannan suuaukolle josta rantauduimme Marigot Bay:n aamupalan jälkeen. Rannassa otimme koko porukalle taksin ja lähdimme tutustumaan saaren turisti antimiin ( tulivuoreen ja ”vesiputoukseen”). Turistireissun jälkeen oli tarjolla gourmet -lounasta álá Team nro 3, unohtamatta tietenkään förstiä joka oli hankkinut Mihcelin arvoiset raaka-aineet. Illan koittaessa kaikki kannella ihasteli auringon uppoamista mereen, jossa oli kohokohtana vihreävälähdys auringon viimeisestä säteestä (btw on taltioitu videolle). Ilta jatkui kapteenin kaasaaman Biminin alla yhteislaululla Jörkan kitara säestyksellä, iskelmät raikasivat ja tarinat lensivät. Aivan mahtavaa!!!
4.1.2012
Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin myös tämä purjehdus. Viimeisen purjehduspäivän kunniaksi sekä miehistö että Karibia antoivat parastaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja purjehtijat trimmasivat purjeita suuremmalla innolla kuin koskaan aikaisemmin matkan aikana. Purjehdustaidot olivat parantuneet silmin nähden viimeisten päivien aikana eikä kukaan seisonut kannella tumput suorina vaan välillä innokkaita reivaajia oli tarjolla ihan jonoksi asti.
Päivän ehdottomiin huippuhetkiin kuului Kaisan mahtava kauraleipä. Kipparilla on tiedossaan salainen resepti (vinkkinä tuleville purjehtijoille).
Le Mariniin saavuttiin viiden tunnin purjehduksen jälkeen hieman yli neljä iltapäivällä. Ilta jatkui maittavan illallisen merkeissä ja samalla kerrattiin kokemuksia matkalta. Kaikki olivat saaneet upeita elämyksiä kotiin vietäväksi; osa oli onnistunut voittamaan purjehduspelkonsa, osa oli innoissaan nähtyään delfiineitä ja valaita ensimmäistä kertaa elämässään jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kuluneet seitsemän purjehduspäivää olivat menneet vilauksella ja huomenna koittaisi haikea lähtö pois veneeltä. Näillä aurinkoisilla Karibian muistoilla onneksi jaksaa taas puskea arjen keskellä kenties kohti seuraavaa purjehdusmatkaa.
Legi K1115 kiittää, kuittaa ja hiljenee.
Sanna, Hasse ja Mari
05.-13.01.2012 Le Marin-Portsmouth-Litel Bay-Falmouth-Gustavia-Simso Bay
06.01.2012
N 14º 48,1'
W 61º 20,4'
Martinique, Le Marin – Dominica, Portsmouth
Guten Morgen!
Tästä se ajatus lähti liikkeelle. Koko miehistö saapui Vahinelle puolen päivän aikaan torstaina 5.1 Le Marinin satamaan. Pienen briefauksen jja miehistön esittäytymisen jälkeen täydensimme ruokavarastojamme ja tankkasimme dingi-bensaa. Söimme yhdessä lähtiäisillallisen Mango Bay- ravintolassa. Erityisesti sinisimpukat olivat hyviä ja jälkiruokajäätelöannokset olivat valtavia. Vaikka naapurissamme oli Baltic Yachtsin viimeisin luomus, nimeltään Herairos, maailman suurin hiilikuidusta valmistettu purjevene, Vahine ei siitä jäänyt kauneudessaan yhtään jälkeen, saman kylän tytyöistä kuitenkin kyse. Turvallisessa satamassa hyvin nukutun yön jölkeen lähdimme purjehtimaan kymmenen jälkeen. Lyhyen moottoripurjehduksen jälkeen, heti sataman ulkopuolella pääsimme nostamaan isopurjeen ja Genoan. Pitkään odotettu purjehdus alkoi. Aluksi otimme etäisyyttä saaresta useita maileja, minkä jälkeen teimme vendan ja käänsimme kokan kohti Dominican Portsmouthia. Martiniquen korkeat vuoret veivät meiltä välillä tuulet ja jouduimme ajamaan kahteen otteeseen koneella. Toisaalta Martiniquen ja Dominican välillä tuuli yltyi jo niin hurjaksi, että saimme tuntumaa tosi purjehtimisesta, kun alus oli kunnolla kallellaan. Kaunis kuutamo ja ajoittain näyttäytyneet delfiinit toivat mukavan lisämausteensa upeaan purjehdukseen. Porthsmouthin edustalle ankkuroimme lauantaina aamuyöstä kahden aikoihin.
Aurinkoiset terveiset koti-Suomeen! Ensimmäisen blogin kirjoittamisen hoiti ykkösvahti eli Tapio, Johan, Emil ja Basti
07.01.2012
N 16º 48,1'
W 62º 12,6'
Dominica, Portsmouth - Montserrat
Aamupalaksi saimme paikallisen agentin Martinin tuomia tuoreita banaaneita, veri-appelsiinejä ja passion-hedelmiä. Aamupäivällä osa porukasta lähti katsomaan Portsmouthissa olevaa ”Indian rivers” luontopolkua joka kuljettiin soutuveneellä. Joen penkereitä täyttivät paikalliset kasvit ja mangrot puiden suuret juuret. Puiden latvusto muodosti joen päälle vihreän katon. Näimme myös kolibreja, rapuja, iguaanin ja pari kalaa. Keskipäivällä osa porukasta kävi tutustumassa Portsmouthin kylän elämään ja iltapäivällä nostimme ankkurin ja lähdimme kohti Montserratia. Sivumyötäinen tuuli vaihteli 8-12 m/s välillä ja purjehdus sujui mukavasti 8-9 solmun vauhtia. Vuorokauden vaihteessa päästessämme pois Dominican saaren suojasta yltyi tuuli hiukan joka edelleen vauhditti matkantekoa pari metrisessä aallokossa. Yöpurjehdus oli muutenkin kaikinpuolin mukavaa kuun loistaessa niin kirkkaana, että osa merivahdista erehtyi luulemaan kansivalojen olevan päällä.
Kolmosvahti, Kalle, Tuure ja Ville.
08.01.2012
N 16º 49,1'
W 62º 13,0'
Montserrat
Kuten eilisissä merkinnöissä todettiin, saavuimme yön aikana Montserratin saarelle. Pimeän aikana ankkurointi ei onnistunut, joten aamuyön tunnit kuluivat saaren edustalla edestakaisin pyöriessä kevyessä tuulessa ja ajoittaisessa tihkusateessa. Vituttihan se hieman. Valoisan tultua saimme veneen vihdoin ankkuriin saaren edustalle. Koska olemme lomalla, aikaa oli riittävästi ja kaikkia tuntui väsyttävän öisen urakoinnin jälkeen päätimme pitää välipäivän Montserrat'ssa.
Saapumismuodollisuuksien jälkeen ajoimme dingyn maihin ja päädyimme sight-seeing -ajelulle paikallisten luottokuskien järjestämänä. Huolimatta siitä että kuskit korkkasivat ensimmäiset oluet jo ennen virta-avainten kääntämistä niin reissu meni hyvin. Reissun aikana he kertoivat leppoisasti saaren historiasta ja näyttivät meille nähtävyyksiä, mm. saaren tulivuoren, tulivuoren observatorion, tulivuoren purkauksien tuhoamia alueita, jne. Nopeasti nousi esille tunne, että lähes kaikki Montserrat'ssa liittyy saaren eteläpuolella sijaitsevaan tulivuoreen. Tämä ei toisaalta ole ihme sen historia tietäen. Tulivuori nimittäin purkautui Isosti -97, jonka jälkeen yli puolet saaresta julistettiin asumiskelvottavaksi ja väkiluku laski lähes kaksi kolmannesta. Laavavirtojen alle jäi mm. golf-kenttä sekä - nykyisellään ilmeisesti tyhjinä olevia - hienostoasuntoja. Kumma kyllä asumiskiellosta huolimatta osassa asunnoissa oli pihaa koristamassa ”myytävänä”-kyltti... Paikalliset muistuttivat myös, että aikoinaan Beatlesin manageri Steve Martin perusti saarella levystudion. Montserrat'n luonnonkauniilla ja rauhallisella saarella ovatkin sittemmin levyttäneet mm. Elton John, Bono ja lähes kaikki muut länsimaiset suuret starat, joiden nimet oppaat tuntuivat muistavan. Poislukien tietysti Michael Jackson ja Popeda. Reissu kesti parisen tuntia, tämän jälkeen kävimme vielä kaupoilla täydentämässä ruokavarastojamme.
Illan vietimme satamassa nauttien kauniista yöstä, jota valaisi tulivuoren takaa nouseva täysikuu.
Blogimerkinnät Teille tarjosivat tänään kakkosvahdit Antti, Mikko ja Eve.
09.01.2012
N 17º 00,6'
W 61º 46,6'
Montserrat – Antigua
Maanantaiaamu alkoi merivahdin osalta jo heti auringon nousun jälkeen aamukuuden aikaan, olimmehan päättääneet aloittaa purjehtimisen heti kun on valoisaa. Laitoimme nopeasti Vahinen meri- ja purheduskuntoon ja nostimme ankkurin puoli seitsemän maissa Keken ohjaillessa laivamme ulos ankkuripaikastamme Montserratilla. Edessä tulisi olemaan hieno purjehduspäivä määränpäänä Antigua, joka ei alunperin kuulunut matkasuunnitelmiimme. Alkulegin olimmekin purjehtineet niin hyvin ja nopeasti, että ylimääräiselle stopille Antigualla oli hyvin aikaa.
Heti Montserratin ulkopuolella nostimme reivatut purjeet, sekä fokan että ison. Edessä tulisi olemaan tiukkaakin tiukempaa kryssiä aina Antigualle saakka, Pääsimme hyvin vauhtiin nopeus nousi noin seitsemään solmuun, ruorimiesten vaihtuessa vuorotellen käskyttämään laivaamme horisontissa näkyvää Antiguaa kohti. Etenimme tasaisen varmasti kryssien, tuulet vaihtelivat kuitenkin jonkin verran pahottaen meidät tekemään muutaman ylimääräisen vendan. Nautimme miltei koko päivän loistavasta auringonpaisteesta ja sopivan voinakkaista tuulista. Tämä kombinaatio sai ilmeisesti miehistömme unohtamaan aurinkorasvan käytön, tuloksena muutama punainen nenä, selkä ja hartiat.
Lähestyessämme Antiguaa nousi edessämme erittäin voimakas, mutta sitäkin kauniimpi sadealue, joka peitti osan Antiguasta kokonaan taakseen näkymättömiin. Sadealue puski edessään viileän tuulen. Saimme samalla todistaa mielenkiintoisen sääilmiön, sateen keskellä vedenpinnan päällä näkyvän sateenkaaren oloisen valoilmiön. Kansimiesten kamerat yrittivät kiivaasti tallentaa tämän tapahtuman, jotkut paremmalla ja jotkut hiukan huonommalla menestyksellä. Pian päätimme käynnistää moottorin ja laskea purjeet jotta saapuisimme ajoissa Antigualle.
Antiguan lahdesta löysimme sopivan ankkuripaikan ja ankkuri kiinniittyi hyvin ensiyrittämällä. Laskimme nopeasti dingin vesille jolla tulisimme liikkumaan satamaan illemmalla. Kippari Keke löysi kätköistään jääkylmät oluet koko miehistölle, kylmä juoma virkisti kummasti loistavan purjehduspäivän jälkeen. Vahinelle jäi neljän gastin muodostama ankkurivahti muun miehistön suunnistaessa rantaan syömään. Italialaisen ravintolan ruoat tiedettiin entuudestaan olevan erinomaisia. Iltakymmenen aikaan koitti ankkurivahdin vaihto, jolloin viimeisetkin miehistön jäsenet pääsivät maihin syömään. Illallisen jälkeen ilta jatkui osan miehistön puolesta sataman lähellä olevassa baarissa rennosta karibialaisesta tunnelmasta nauttien. Yhden maissa yöllä jätimme muiden veneiden miehistöt jatkamaan illanviettoa ja Vahinelle suuntasi viimeinen dingikyyti ohi valtavien purje- ja moottorijahtien täyden kuun loistaessa taivaalla.
Mieleenpainuvasta maanantaista teille kertoi ykkösvahdin Johan, Emil, Basti ja Tapio.
10.01.2012
N 16º 59,8'
W 61º 49,9'
Päivä alkoi aurinkoisena ja paahtavan kuumana siinä kahdeksan aikaan kun ensimmäinen ryhmä lähti dingillä rantaan etsimään suihkua ja shoppailemaan ”edulliselle” Antigualle. Suihkun syöttövesiputken ollessa rikki ja korjauksen kestäessä puoleen päivään, tapoimme aikaa tutustumalla rannan putiikeihin ja hulppeisiin jahteihin, laiturissa myös Suomenlipun alla purjehtivia. Kippari Keke hoiti tullimuodollisuudet ja ilmoitti meidät lähteväksi maasta illan saavuttua. Perämies Mats suoritti rannalla syödyn päivällisen jälkeen Vahinen perushuoltoa.
Suihkunraikkaan miehistön saavuttua alukselle, alkoi matka kohti ST Bartsia klo.16:00 kevyessä 4m/s tuulessa, ryhmä 3:n toimiessa merivuorossa Matkaa edessä 90nm, joten aikaa tulee kulumaan, mutta mikäs tässä aurinkoisella kannella aikaa kuluttaessa. Antiqualta lähdettäessä näimme Tsekin lipun alla purjehtivan puisen raakapurje kahvelikuunari ”merirosvolaivan” joka yritti päästä eteenpäin heikossa tuulessa. Ohitimme ”merirosvolaivan” purjeilla suvereenisti ja kapteenin päätöksellä jätimme valtaamatta laivan. Aurinko paistanut koko päivän kirkkaalta taivaalta ja lämpöä vielä klo.17:00 +31ast.
Raportoi 3.ryhmä, Kalle, Ville ja Tuure
11.01.2012
N 17º 53,8'
W 62º 51,6'
St. Barths
Ilmeisesti saavuimme tänne entiseen ruotsalaiseen siirtokuntaan aamuyöstä. Ainakin tuolloin ilmoille kajahti aina niin iloisa ankkuriketjun rallatus herättäen meidät makeiden yöunien jälkeen. Yön aikana onnistuimme ohittamaan yhden Karibian loistoristelijöistä täpärästi. Loistoristeilijän voimakkaiden valonheittäjien saattelemana annoimme loistavan mahdollisuuden rinnalla lipuvan ”jättiläisen” matkustajille ottaa valokuvia meistä ja Vahinesta kuun valaisemaa merenpintaa vasten, salamavalot välkehtivät.
Aamupalan jälkeen siirryimme dingyllä satamaan, jossa meitä tervehtivät iloksemme tienviitat sekä ranskaksi että yllättäen myös ruotsiksi. Satama osoittautui yllättäen tähän astisen purjehduksemme hienoimmaksi paikaksi. Merkkiliikkeiden ja luksusjahtien määrä oli siis riittävä. Halpaa myös oli kun suklaakin maksoi vain 130 e/kg. Mutta eihän köyhän parane halpaa ostaakaan.
Koska tänään oli tarkoitus viettää lepopäivä fyysisistä aktiviteeteistä porukka jakautui vahti- eli auringonotto- ja uintivuoroon sekä satamavuoroon. Säiden suosiessa tuskin kukaan sai aihetta valittaa, joutui sitten kuluttamaan päivänsä kummassa vahdissa tahansa.
Barracuda kävi myös tervehtimässä meitä aluksen alapuolella. Tilanteesta on myös valokuvamateriaalia todisteeksi kun Emil onnistui nappamaan veden alla kuvan kyseisestä vierailijasta. Yritimme myös kalastaa virvelillä veneen perästä, harmittavasti tosin tuloksetta.
Karibian aurinko on edelleen lämmin ja meri turkoosi.
This blog is send from Acer laptop
- Antti, Mikko ja Eve aka vahti nro 2
12.01.2012
N 14º 48,1'
W 61º 20,4'
St. Barthelemy – St. Maarten.
Nostimme ankkurin ylös auringon noustua ja lähdimme siirtymään kohti Sint Maartenia. Välimatkaa oli vain n. 20 Nm. Tuuli oli leuto. Ville laittoi virvelin siiman mantookin ulkopuolelle perään ja jonkin ajan kuluttua nappasi. Kala jaksoi laittaa vastaan, mutta ”väsyi” kohta. Kun kala saatiin ylös, huomasimmekin että kalasta oli enää jäljellä 1/3. Valkohai tai vastaava jäi tällä kertaa saamatta, mutta tuli ruokittua. Saavuimme aamupäivällä Saint Maartenin edustalle odottamaan nostosillan aukeamista ja pääsyä Simpson Bayhin. Päästyämme laituriin siivosimme kannen ja nostimme ylös biminin auringonsuojaksi ja jäimme odottelemaan maahantuloselvitystä joka lopulta meni läpi pilkuntarkan virkailijan käsittelyssä.
Kolmosvahti, Kalle, Tuure ja Ville.
13.01.2012
N 18º 02,0.
W 63º 05,4
Då vi kom in till hamnen fick vi vår plats rakt vid ingången, ytterst bekvämt! Därefter fixa vi lite på båten och så for en del av gänget till Maho beac h. Maho beach var en otroligt fin upplevelse! Flygplanen landade rakt över huvudet på åskådaren. Vi stod också också och beundrade då flygplanen lyfte. På kvällen åt vi en ytterst god middag bestående av ribbs och öl, några åt tonnfisk samt mahi mahi. Efter middagen bestämde vi oss för att dra till en karaoke bar, och till allas glädje sjöng ville och basti för Vahine gruppen! Alla klappade och hurrade högljutt! Tack och adjö, korv me bröd!
Hela gruppen!
Kiitos Saamelaisalueen koulutuskeskukselle, Suomen Purjelaivasäätiölle sekä legien K 1114, K1115 ja K 1116 asiakkaille hienosta mahdollisuudesta suorittaa työssäoppimisnäyttö asiakaspalvelussa mahtavissa olosuhteissa Karibialla.
Kippari Keke
Tarkoituksena on lopulta suorittaa asiakaspalvelunäyttö em. koulutukseen liittyvässä ympäristössä.
Minulle tarjoitui mahdollisuus lähteä ensimmäistä kertaa kipparoimaan tuttuakin tutumpaa alusta, Vahinea, Karibian lämpöön 16.12.2011-14.01.2012 väliseksi ajaksi.Tosin hyväksiluettavia tunteja ko. ajalta ei hyväksytä kuin 12h/vrk, mutta silti sain kasattua 410h ja lisäksi poikkeuksellisesti myös saan suoritettua näytön samalla, vaikkakaan koulusta ei kuulemma kukaan tule paikan päälle tarkistamaan kun on niin pitkä/kallis matka. Vastineeksi teen asiapitoisen esitelman näytön vastaanottajalle palattuani ja pyydän säätiöltä mahdollisesti saatavia asiakaspalautteita toiminnastani ko. reissun ajalta.
Alle lisään asiakkaiden pitämiä blogeja reissusta, niistä ne parhaimmat jutut irtoo ;)
Le Marin-Bequia-Tobaco Cay-Bequia-Marigot Bay-Le Marin 19.-27.12.2011
21.12.2011
N 13º 00.520
W 061º 14.725
Innokas joukko enemmän ja vähemmän kokeneita purjehtijoita alkoi kokoontua veneelle maanantaina 19.12. puolenpäivän maissa. Koska lähtemään ei päästy tullimuodollisuuksien vuoksi vielä samana päivänä, käytimme tilanteen hyödyksemme tutustuaksemme veneeseen, hankkiaksemme täydennyksiä varastoihin ja tutustuaksemme sataman ravintolatarjontaan.
Tiistaina 20.12. aamupäivällä päästiin vihdoin matkaan ja purjehdus käynnistyikin samantien reissun pisimmällä yhtämittaisella matkalla Grenadiinien Bequiaan. Lähes kaikki pääsivät nauttimaan yöpurjehduksesta sekä rauhallisesti leudon tuulen puhaltaessa tähtitaivaan alla, että hiukan navakammassa tuulessa virkistävien pärskeiden huuhtoessa miehistöä merivedellä. Keskellä yötäkin kannella oli väkeä lähes täysi miehistöllinen. Otsalamppujen (puna)valossa tehdyt manööverit olivat jännittäviä kokemattomammille purjehtijoille.
Pahoinvointia on torjuttu ja ehkäisty oleskelemalla mahdollisimman paljon kannella, mukaan lukien ruuanlaittovuorossa. Ruoka onkin ollut kaikkien mielestä herkullista. Kaksi vahtia on jo päässyt näyttämään taitonsa keittiössä, yhden taidonnäytettä odotellaan vielä.
Aamuyöstä 21.12. saavuimme Bequiaan, Port Elisabethun edustalle, johon jäimme ankkuriin. Matka jatkuu maahantulomuodollisuuksien jälkeen etelään kohti Tobago Cayta.
22.12.2011
N 12° 37.948
W 61° 23.995
Huomenta! Ensimmäinen yö (vaikkakin lyhyt) ankkurissa sujui hyvin. Aamupäivän aikana Kippari Keke hoisi maahantulomuodollisuudet ja miehistö kipaisi pikaisesti Bequiassa huoltamassa. Kello 11.30 pienen aamupäiväisen plutikointihetken jälkeen S/Y Vahine nosti ankkurin aurinkoisessa ja tuulisessa säässä, ja keula suuntasi kohti Tobago Cays'ta.
Kuuden tunnin purjehdus genoan viedessä S/Y Vahinea n. 8 solmun keskinopeudella meni leppoisasti, joskin myös kölin puhtaus jouduttiin tutkimaan matkan aikana pariinkin otteeseen. Pahemmilta henkilövahingoilta kuitenkin selvittiin, vaikkakin pakastevihannespussit olivat käytössä...niin ensiavussa kuin myöhemmin myös illallisella.
Määränpään lähestyessä tuuli yltyi, ja toi taas oman haasteensa ankkurointiin, joka kuitenkin onnistui kertaheitolla, toisin kuin edellisen yön tunteina pimeitä veneitä väistellessä. Toinen pikainen plutimishetki, jonka jälkeen Perämies Mats tarjosi makean tervetuliaismaljan legimme eteläisimmän kohteen saavuttamisen kunniaksi.
Päivä päättyi kolmannen vahtivuoron loihtiessa herkullisen kierrätysaterian, jonka jälkeen miehistö nautti rentouttavasta illasta S/Y Vahinen tarjoamien aktiviteettien merkeissä.
Huomenna uusi päivä, uudet kujeet. Tässä vaiheessa on jo syytä kiittää Kippari-Kekeä ja Perämies-Matsia, jotka ammattitaitoisesti ja pilke silmäkulmassa ovat pitäneet meidät varmasti reitillä. ”Niin kauan on hauskaa kun on mukavaa!”
23.12.2011
N 12° 38.014`
W 61° 23.897`
Vuorotellen ankkurivahdissa vietetyn yön jälkeen päivä alkoi valjeta Mayreun edustalla klo 05 aikoihin. Vene pysyi kovasta tuulesta huolimatta koko yön hyvin paikallaan. Nukkua saimme Vahinen lempeässä keinunnassa, Karibian kirkkaan tähtitaivaan alla. Kuun sirppikin kävi välillä näyttäytymässä pilven takaa.
Klo 7.30 aikoihin pääsimme nauttimaan kolmosvahtiryhmän kokkaamasta , herkullisesta munakokkeliaamiaisesta.Sen jälkeen päätimme laskea dingin ja lähteä tutustumaan Mayreun saaren suolajärveen ja snorklausmahdollisuuksiin. Aamun upeana suunnitelmana oli vielä iltapäivän puolella käydä yrittämässä veneen ankkurointia varsinaisen Topago Caysin alueelle, joka sijaitsee Mayreun saaren toisella puolella. Toisin kuitenkin kävi.
Pääsimme dingillä veneeltä liikkeelle mainiosti. Meitä oli viisi ihmistä matkalla kohti Mayreun hienoa hiekkarantaa. Aioimme ajaa veneeltä lyhintä reittiä maihin ja rantautua hiekkarannalle.
Ensimmäisen kerran aallot näyttivät voimansa rantautumisen yhteydessä. Ajoimme hiljaa kohti rantaa, mutta yhtäkkiä huomasimmekin surffaafamme suuren aallon päällä. Humps, ja yhdessä hujauksessa olimme kiinni rantahiekassa. Tämä aallon päällä tehty maihinnousu olisi ollut taatusti kovaa kamaa mihin tahansa toimintaleffaan.
Veneestä poistuttuamme aloimme työntää venettä ja sen hiekkaan osittain juuttunutta moottoria takaisin veteen. Tämä onnistui hetken kuluttua. Jatko olikin sitten dingin ja yksittäisen tavaroiden kannalta katastrofi. Toinen päällysmiehemme Keke peruutti venettä poispäin kohti rannasta, kun seuraava suurempi aalto lähestyi sitä. Muutaman sekunnin aikana huomasimme kuinka aalto nousi Keken pään yläpuolelle ja ylitti sen. Vain lyhyt varoitushuuto ehti suustamme kuulua ennen kuin vene oli nurin, kaikki sen tavarat vedessä,samoin Keke. Pieneltä ikuisuudelta tuntuvan ajan keräilimme veteen joutuneita tavaroita ja veneen osia ja pienet hälytyskellot alkoivat soida päässä, kun Keken pää ei vieläkään noussut pinnalle. Aikaa on kuitenkin täytynyt kulua vain muutamia sekunteja, sillä kohtahan Keke oli pinnalla vain hieman vettä pärskien.Kaikki siis ihmisten kannalta hyvin. Ankkurivahtimme olivat myös veneessä hereillä, sillä he saivat pelastettua yhden mertan kohti suunnanneen dingin osan.
Seuraavaksi alkoikin aivan uusi vesiurheilulaji, dingin raahaaminen rantaviivaa pitkin kohti laituria.
Suosittelemme lämpimästi tämän lajin ottamista purjehdusten vakio-ohjelmaan. Sen verran hauskaa meillä oli. Purjehduskoulutukseemme tuli lisänä myös dingin tyhjentäminen vedestä ja kokoaminen. Dingin moottori ei kuitenkaan selvinnyt täysin ilman vaurioita, joten se jouduttiin paikallisten avustamana kuljettamaan viereiseen saareen huollettavaksi. Blogin kirjoitushetkellä odotamme edelleen moottoria takaisin.Toivomme sen saapuvan tämän päivän aikana, että pääsemme jatkamaan matkaamme jouluksi kohti Bequiaa.
Haastehetkien jälkeen loputkin Vahineen jääneet, ankkurivahteja lukuun ottamatta, tuotiin taksiveneellä rantaan ja vietimme mukavan päivän rannalla uiden ja snorklaillen. Siis plutiminen jatkui.Päivän seikkailut eivät kuitenkaan vielä olleet ohi....
Vahinelle palattuamme tuttumme Mister Fabulous ilahdutti meitä tulemalla tarjoamaan hummeri-illallista. Pienen tinkimisen jälkeen lähdimme unohtumattomalle retkelle kohti rannalla sijaitsevaa kuuluisaa Tobago Cayn lobsteriravintolaa. Aallot olivat kuin Airistolla ikään ja iloinen kiljunta pompuissa sen mukainen. Perillä meitä odotti hiekkarannalla palmujen katveessa huomaavainen palvelu. Lobsterit lisukkeineen olivat aivan omaa luokkaansa. Tunnelma kynttilän valossa tähtitaivaan alla oli unohtumaton. Paluumatkamme sujui illan pimeydessä hieman rauhallisemmissa merkeissä. Tuulen suunta kuitenkin aiheutti sen, että saimme samassa kuitenkin virkistävän suolavesisuihkun.
Tämä oli unohtumaton päivä ja näitähän elämässä pitää olla. Oikealla miehistöllä päivästä saa ilman purjehtimistakin suuren seikkailun.
23.12.2011
N 12° 37.9
W 61° 21.4
Mainion aamiaisen jälkeen meren taakse korjattavaksi lähetetty moottori saatiin takaisin aikaisemmin kuin osasimme toivoakaan. Korjaus maksoi odotettua vähemmän ja moottori toimi. Ainoa valitettava seikka oli moottorin taksikyydin hinta, jota paikallinen agenttimmekin luonnehti rosvoukseksi.
Hyvillä mielin suuntasimme vihdoin kohti Tobago Cay´ta. Perillä maisema oli matkan väärti ja turkoosi meri häikäisi väriloistollaan. Laskimme ankkurin ja siirryimme dingillä pikkuruiselle mutta sitäkin hienommalle hiekkarannalle. Aallot olivat valitettavasti sen verran säyseitä, että emme päässeet käyttämään edellisenä päivänä kehittämäämme shore-and-go-flip-flop -rantautumistekniikkaamme.
Osa kävi snorklaamassa ja näki merikilpikonnan. Plutikoituamme kaikessa rauhassa siirryimme takaisin veneelle juuri ajoissa, sillä kohta synkät pilvet jo kerääntyivät taivaalle. Sadekuuro oli lyhyt, mutta sen aikana ehdittiin kokoontua salonkiin tekemään jouluaaton purjehdussuunnitelma.
Ilta vietettiin herkkuaterian parissa, jonka kakkosvahti oli loihtinut paikalliselta kalastajalta ostetusta tuoreesta tonnikalasta. Yhdessä todettiin, että rauhallinen ja leppoisa päivä oli mukavaa vaihtelua edellisen päivän seikkailujen jälkeen. Kaikki odottivat kuitenkin jo purjehtimaan pääsyä, joten miehistö meni nukkumaan jouluaaton odotus tuplasti mielessä.
24.12.2011
N 13° 00.6
W 61° 14.7
Jouluaatto. Aamulla herääminen sujui jo rutiinilla ja perinteisen puuroaamiaisen jälkeen olikin jo aika nostaa ankkuri ja ottaa suunta kohti joulunviettopaikkaamme Port Elizabethia Bequialla. Aurinko paistoi kirkkaasti ja (k)ryssimme kohti määränpäätä tonttulakeissa vailla huolen häivää...Bequialle saavuimme noin kuuden tunnin ja makoisan kalalounaan jälkeen ja joulu oli valmis alkamaan..Ankkuroitumisen jälkeen keulasviitistä oikosulun jälkeen lähetettyjen savumerkkien jälkeen oli selvää että tästä tulisi erilainen joulu ainakin Hannalle ja Jannelle joiden majapaikka loppumatkan ajaksi tulisi olemaan veneemme salonki. Kun kumivenekin oli poissa pelistä jouduimme turvautumaan paikallisiin vesitaksipalveluihin joiden avulla perämies Mats enkeleineen kävi hakemassa tarpeellista ruokatäydennystä alukselle muiden keskittyessä perämoottorin korjaamiseen ja nestehukan torjumiseen.
Ei aikaakaan niin ilta Karibialla alkoi taas lähestyä vauhdilla ja olikin jo aika käyttää jälleen iisidollareita ja ottaa venekyyti satamaan ihmettelemään paikallista joulumenoa. Herkullisen ravintola-aterian jälkeen ilta jatkui vielä vapaamuotoisesti rantabaarissa muutamien drinkkien siivittämänä jotka nautittuamme olikin aika ottaa jälleen suunta kohti S/Y Vahinea jossa pienen tilannekatsauksen jälkeen suuntasimme kukin kohti omaa punkkaamme..Vaikka mantelia ei aamupuurosta kukaan tunnustanut löytäneensä veikkaan että tämä joulu ei jättänyt ketään kylmäksi!
26.12.2011
N 13° 56.9
W 61° 33.7
Joulupäivä valkeni Port elisabethin lahdella kevyen tuulen puhaltaessa. Tonttuilumme sai tuhtia energiaa odotetun sunnuntain pekoni aamiaisesta. Päivän suunnitelmaan kuului valmistatua lähtöön kulkuset kilisten taas uutta maata kohden. Keken selvitettyä paperipuolen puolilta päivin nostimme purjeet ja suuntasimme kohti pohjoista ja St Lucian saarta. St Vincent ja Grenadiinit jäivät taaksemme kaikkine seikkailuineen ja sattumuksineen. Purjehdussää oli mitä mainioin 10 m/s tasaisen ENE tuulen ja rauhallisen meren kimallellessa liki pilvettömältä taivaalta. Tänään Vahine kaunotar näytti meille mitä ketsipurjehtiminen parhaimmillaan on ja pääsimme virittämään iltapäivästä myös mesaanipurjeen. Myöhemmin pääsimme myös tutustumaan vendaamisen kiehtovaan maailmaan tuulen kääntyessä enemmän vasten.
Maileja oli päivälle edessä paljon, joten ryhmä valmistautui myös yöpurjehdukseen. Arvioitu saapumisaika Marigot Bayhin St Lucialle oli aamuvarhaisella.
26.12.2011
N 14° 28.097
W 60° 52.096
Purjehdus jatkui kohti St Luciaa koko matkan rankimmalla yöpurjehdusosuudella. Kokonaisuudessaan purjehdus Port Elisabethista Marigot Bay´hin kesti kellon ympäri. Sekä valoisan että pimeän aikaan pääsimme kokemaan entistä vauhdikkaampaa purjehtimista ja entistä hurjempia kallistuskulmia. Meno oli inspiroivaa, mutta totesimme mm. ruuanlaiton 45 asteen kulmassa kovassa aallokossa olevan haastavaa aivan uudella tavalla. Joulupäivän kinkkulounas nautittiin kannella täydessä vauhdissa. Yöllä sekä satoi että tuuli oikuttelevasti. Lopputunnit ajoimme koneella. Öiset merivuorot toisensa perään tarjosivat jokaiselle vahdille tilaisuuden kokea muutakin kuin leppoisaa sunnuntaipurjehdusta. Viikkoon mahtui todella monipuolisesti erilaisia kokemuksia!
Pysähdyimme Marigot Bay´ssa vain puoleksi tunniksi jättääksemme pois veneestä kaksi purjehtijaa joiden jatkoyhteydet vaativat aikaisempaa lähtöä veneestä. Jäähyväiset olivat haikeat mutta nopeat. Jatkoimme matkaa heti kohti Le Marinia ehtiäksemme sinne valoisan aikaan. Tämä onnistuikin ja saavuimme satamaan neljän maissa. Saimme hyvän laituripaikan josta löytyi heti suomalainen naapurikin. Kaikki olivat helpottuneita päästessään suihkun ja paikallaan pysyvän ruokapöydän ulottuville. Loppupalaverissa salongissa totesimme yhdessä reissun olleen antoisa ja tapahtumarikas.
Matkan päättymistä juhlittiin yhdessä nauttimalla hyvä illallinen maissa. Hyvin ja tasaisesti nukutun yön jälkeen suoritettiin viimeinen tehtävä eli veneen siivous. Hei hei Vahine!
28.12.2011-05.01.2012 Le Marin-Saint Pierre-Isle de Saints-Portsmounth-Marigot Bay-Le Marin
29.12.2011
St. Pierre, Martinique
N 14° 44,4'
W 061° 10,7'
On taas uuden legin aika. Laiva on lastattu uusilla ihmisillä, unelmilla ja muistoja kutkuttavilla purjehduskokemuksilla. Vahinessa on kipparin ja förstin lisäksi 10 innokasta enemmän tai vähemmän kokenutta purjehtijaa. Ensimmäinen ilta sujui toisiin ja alukseen tutustuessa sekä matkasuunnitelmia laatiessa. Hienoilla suunnitelmilla on kuitenkin tapana muuttua ja näin kävi tälläkin kertaa. Muutoksia tuli heti alkuun ranskalais-karibialaisen tullijärjestelmän erikoisuuksien vuoksi. Tullimies oli kaiketi nukkunut pommiin ja viranomaiset eivät mitenkään kyenneet järjestämään korvaajaa paikalle. Lopulta jouduimme tyytymään siihen, että emme vielä tänään päässeetkään lähtemään maasta suunnitelmien mukaisesti Dominicaan. Emme kuitenkaan tästä masentuneet, vaan kehittelimme uuden suunnitelman kokemuksien keräämiseksi. Onneksi Martinique on niin suuri, että pystyimme purjehtimaan saaren pohjoisosaan odottelemaan tullausta jatkaaksemme matkaa muualle seuraavana päivänä. Tämänpäiväinen purjehdus olikin sitten aivan vertaansa vailla. Lähes täydellisessä sivumyötäisessä matka taittui mainiosti ja jopa delfiinilauma saapui tervehtimään meitä iloisella hyppimisellään ja leikkimisellään aivan aluksemme vierelle. Laumassa oli jopa yli 10 delfiiniä ja kamerat kävivät kuumina niitä kuvatessa. Kalastustakin yritettiin, mutta valitettavasti emme tällä kertaa onnistuneet pyydystämään päivällistä, vaan ruoassa jouduimme turvautumaan pakastimen anteihin, jotka gourmet-kokkiemme käsittelyssä muuttuivat mitä mainioimmaksi kulinaariseksi nautinnoksi. Tämä yö vietetään nyt ankkurissa pilvettömän tähtitaivaan alla, tähdenlentoja ja satukuuta katsellessa, kuuma Karibian yö ympärillämme. Aamulla matka jatkuu kohti uusia seikkailuja Iles des Saintsin paratiisisaarille.
Sanna, Mari & Hasse
30.12.2011
St. Pierre-Isle de Saints
N 15º 52,1'
W 061º 35,2'
Aamu valkeni viehättävän pikkukylän St. Pierren syleilyssä.Aloitimme päivän aamu-uinnilla ”oli muuten ihana se uinti” kommentoidaan taustalta. Odotimme kapteenimme Keken tulliselvitystä, jonka vihdoinkin onnistuessa nostimme purjeet ja matka kohden Isle de Saintsia saattoi alkaa. Ennen starttiamme Arin bongaama kilpikonna ilahdutti vierailullaan. Alkumatka Martiniquen saaren suojassa sujui leppeässä sivumyötäisessä tuulen ollessa n10-12 m/sekunnissa. Aava Karibian meri oli kuitenkin vastassa ja lisäsi vauhtimme yli 10 solmuun. Jouduimme rullaamaan sisään genuan melkoisessa laitasessa ja jatkoimme matkaa fokan voimin. Merivahtivuoromme joutui tositoimiin ja kapteenimme Keke jakoi käskyjä osaavasti ja rauhallisesti. Koimme sekä vauhdin hurmaa että vähän vastakohtaisiakin tuntemuksia merisairauden kourissa. Lounaan valmistus ja tiskaus olivat melkoisia haasteita veneemme kulkiessa n. 45 asteen kulmassa. Dominican suojassa vauhtimme hieman laantui ja pyöriäiset sekä valashavainnot antoivat lisäarvoa matkallemme. Uusi aava oli kuitenkin odottamassa ja valmistauduimme siihen hyvissä ajoin reivaamalla isoa. Myös yöpurjehdusta oli tiedossa, sillä arvioitu maihinnousumme Isle de Saintsille oli noin klo 24 aikoihin. Mikä tähtitaivas olisi ollut tarjolla, mutta aava meri aiheutti haasteita menollemme ja katse oli kohdistettava enemmän mittareihin kuin tähdenlentojen havainnointiin. Jännitysmomenttejakin oli ennen satamaan pääsyä; plotterin toinnassa alkoi esiintyä häiriöitä, jouduimme suuntaamaan kurssimme takaisin merelle, laskemaan isopurjeen ja ottamaan kurssin takaisin koneella ajaen ja tutkaan alkuvaiheessa luottaen. Tästä selvittiin kuitenkin hienosti Keken ollessa ruorissa sekä Matsin erinomaisella navigoinnilla ja Hassen Gepsi-avustuksella.
Rantauduimme turvallisesti melkoisissa mainingeissa Saint de Islen satamaan. Vietimme vielä tovin rentoutuen ja matkaa kerraten. Tämän jälkeen oli upeaa nukahtaa omiin punkkiin päivän kokemuksia rikkaampana.
Kaisa, Kristiina ja Tiina
31.12.2011
ISLE DES SAINTS
N 15 52,1 W 61 35,2
Yön ankkuriin kiinnittymisen jälkeen nautimme pienen yhteisen hetken veneellä yön pehmeinä tunteina ja sitten nukkumaan – sikeästi. Uuden vuoden aaton aamu alkoi – kuten aiemmat aamutkin- kuhinalla keittiössämme aamiaisherkkujen valmistelulla. Joka aamu onpi kaikilla nälkä.
Ensiksi täyden lastin vievä dingi lähti etsimään dingilaituria ja päästämään ryhmän rantaan päin. Matka rannalle jäi hetkeksi toissijaiseksi rantakahvilan houkutusten vuoksi. Joimme aamukahvimme ja saimme uuden vuoden illan viettoa varten virittelystä suuren annoksen musiikkia korvaamme. Pikkuiset paikalliset tyttöset tanssivat rastatukkineen aivan ammattilaisen elkein. Tuleeko heistä tanssijoita – toivotaan - jos he sitä toivovat jonain päivänä.
Pääsimme taas toteamaan paikallisten asukkaiden ystävällisyyden ja avuliaisuuden. Kysyimme heidän mielipidettään uuden vuoden illan ravintolavalinnasta, rannoista ja kylän tarjoamista suihkuista. Saimme opastusta kädestä pitäen ystävällisten sanojen saattamana – tämän vuoksi matkustamme! Ihmiset ovat kaikkialla niin loistavia.
Ja sitten uuden vuoden illan juhlistaminen alkoi – 2012 tuottakoon kaikkille ryhmäläisillemme ja toki kaikille muillekin blogin lukijoille sekä tuntemattomillekin onnea ja toiveiden täyttymistä. Mitä sinä toivot? Kuiskaa minulle hiljaa korvaan toiveesi ja katsotaan 364 päivän päästä toivettasi uudelleen. Olen varma, että olet saavuttanut toivomasi ainakin osittain ja matka jatkuu sitten edelleen vuonna 2013. Niin se itse uuden vuoden juhlistaminen alkoi tarkalleen Suomen aikaan klo 0.00 ja paikallista aikaa klo 18.00 kuoharilasien arvokkaalla kilistelyllä veneemme kannella perhettämme ja ystäviämme ajatellen. Ruokailusta huolehti rantaravintola sen omistajien ja tarjoilijan lämpimin ja sydämellisin ottein. Vuoden 2011 ilta lipui loppuunsa aivan itsestään ja saavuimme paikallista aikaa klo 0.00:aan. Hyvää uutta vuotta Sinulle!
Sari, Ari ja Matti
1.1.2012
N 15° 34,7'
W 61° 27,7'
Vuoden 2012 ensimmäinen päivä oli täynnä mukavia kokemuksia, joita tullaan muistelemaan vielä monta kertaa. Aamu alkoi Kipparin toiveiden mukaisella sunnuntaitraditiolla eli pekoniaamiaisella. Tämän jälkeen osa porukasta lähti snorklaamaan ja ihastelemaan merellistä maailmaa pinnan alla. Loistava alku vuoden ensimmäiselle päivälle!
Sitten olikin aika laittaa Vahine merikuntoon ja lähteä kohti seuraavaa määränpäätä eli Dominicaa. Meitä hellittiin loistavalla purjehdussäällä ja koimme purjehduksen hienoudet kaikessa komeudessaan. Ruorin takaa huudeltiin ”tämän mahtavampaa ei ole!” ja kaikilla oli fiilis huipussaan. Suotuisten tuulien ja loistavan miehistön ansiosta saavuimme Dominican pohjoispuolella sijaitsevaan määränpäähämme Portsmouthiin suunniteltua aikaisemmin ja näin pääsimme tutustumaan jälleen uuteen ja erilaiseen Karibian saareen.
Uuden vuoden päivän johdosta kadut olivat hyvin hiljaisia ja kaupat sekä ravintolat suljettuna. Tämä paikka yhdistää sekä Karibian hienoudet että valitettavan köyhyyden, jonka näkeminen sai ajattelemaan omaa elämää ja arvostamaan elinolosuhteita kotimaassa. Matkustaminen tosiaan avartaa! Tapasimme paikallisia asukkaita, jotka toivottivat meidät lämpimästi tervetulleeksi saarelle ja antoivat oppitunnin elämän asenteesta – maallinen materia on katoavaista mutta spiritin voi aina säilyttää ja kantaa mukanaan.
Ja ilta jatkui veneellä maittavan illallisen sekä kitaransoiton ja laulun merkeissä. Kyllä meillä vaan on hianoo porukkaa kasassa ja puitteet mitä mainioimmat.
Mari, Sanna ja Hasse
2.1.2012 Dominica – Marigot Bay, St. Lucia
N 15º 34,7'
W 61º 01,8'
Yö ankkurissa Portsmouthin edustalla oli tuulinen ja vilkas. Reggae soi rannalla aamu kuuteen asti ja tämän tästäkin Vahinen vierelle ajoi paikallisia veneitä ilman kulkuvaloja. Jotkut valaisivat muiota veneitä valonheittimillään, mutta Vahine sai olla rauhassa, kiitos skarppien kansivahtien!
Aamulla onniteltiin lauluin ja kuoharein päivän synttärisankaria, joka kaikkien riemuksi sai paikalliselta oppaaltamme Martinilta lahjaksi banaanitertun! Aamiaisen jälkeen teimme joukolla retken Martinin johdolla. Kaksituntinen sujui leppoisasti Indian Riverillä Martinin soutaessa veneellään ja kertoillessa varsin asiantuntevasti Dominican historiasta, nykypäivästä ja luonnosta. Souturetken kääntöpaikalla kävelimme liejuista polkua pitkin sademetsään, jossa kukoistivat mm. meillä ruukkukasveina tunnettujakasveja, palmuja ja banaanipuita. Kookospähkinä halkesi helposti viidakkoveitsellä ja saimme kaikki hörpyt tuoretta kookosmaitoa ja palan kookosta syötäväksi. Opimmepa senkin, että banaanikasvin ikä on vain 9 kuukautta ja se tuottaa elinaikanaan vain yhden banaanitertun.
Retken jälkeen osa porukasta kävi vielä viime hetken ruokahankintoja tekemässä ja klo 14 alkoi matka kohti Marigot Bayta. Vaikka ankkiuripaikalla tuuli navakasti koko aamupäivän, on nyt tätä kirjoittaessa kevyt tuuli ja purjeitten lisääminen menossa. Saapa nähdä milloin on taas niiden vähentämisen aika. Jännittyneenä odotamme, kuinka saarten välillä tuivertaa. Ainakin Dominicalle tullessa meno oli mahtavaa!
Näin kirjoittelivat Tiina, Kaisa, Kristiina ja Olli
2012 ST. Lucia
Päivä vaihtui yöhön 00:00 ” yöpurjehdus alkoi, hyvissä merkeissä tuulen ollessa oli 10-18m/s. Aallokkko painoi Atlantin puolelta suoraan kannelle, joka kasvatti nautintoa kokemus oli todella hieno kun mennään kyljelteen pitkin Caribbien merta ja mitään ei nää kuin ohjaus komapasssin 0-suunnannan mutta hengissä ollaan . Aamulla saavuimme ST. Luciaan noin 9:00 ja laskimme ankkurin ja jäimme parkkiin rannan suuaukolle josta rantauduimme Marigot Bay:n aamupalan jälkeen. Rannassa otimme koko porukalle taksin ja lähdimme tutustumaan saaren turisti antimiin ( tulivuoreen ja ”vesiputoukseen”). Turistireissun jälkeen oli tarjolla gourmet -lounasta álá Team nro 3, unohtamatta tietenkään förstiä joka oli hankkinut Mihcelin arvoiset raaka-aineet. Illan koittaessa kaikki kannella ihasteli auringon uppoamista mereen, jossa oli kohokohtana vihreävälähdys auringon viimeisestä säteestä (btw on taltioitu videolle). Ilta jatkui kapteenin kaasaaman Biminin alla yhteislaululla Jörkan kitara säestyksellä, iskelmät raikasivat ja tarinat lensivät. Aivan mahtavaa!!!
4.1.2012
Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin myös tämä purjehdus. Viimeisen purjehduspäivän kunniaksi sekä miehistö että Karibia antoivat parastaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja purjehtijat trimmasivat purjeita suuremmalla innolla kuin koskaan aikaisemmin matkan aikana. Purjehdustaidot olivat parantuneet silmin nähden viimeisten päivien aikana eikä kukaan seisonut kannella tumput suorina vaan välillä innokkaita reivaajia oli tarjolla ihan jonoksi asti.
Päivän ehdottomiin huippuhetkiin kuului Kaisan mahtava kauraleipä. Kipparilla on tiedossaan salainen resepti (vinkkinä tuleville purjehtijoille).
Le Mariniin saavuttiin viiden tunnin purjehduksen jälkeen hieman yli neljä iltapäivällä. Ilta jatkui maittavan illallisen merkeissä ja samalla kerrattiin kokemuksia matkalta. Kaikki olivat saaneet upeita elämyksiä kotiin vietäväksi; osa oli onnistunut voittamaan purjehduspelkonsa, osa oli innoissaan nähtyään delfiineitä ja valaita ensimmäistä kertaa elämässään jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kuluneet seitsemän purjehduspäivää olivat menneet vilauksella ja huomenna koittaisi haikea lähtö pois veneeltä. Näillä aurinkoisilla Karibian muistoilla onneksi jaksaa taas puskea arjen keskellä kenties kohti seuraavaa purjehdusmatkaa.
Legi K1115 kiittää, kuittaa ja hiljenee.
Sanna, Hasse ja Mari
05.-13.01.2012 Le Marin-Portsmouth-Litel Bay-Falmouth-Gustavia-Simso Bay
06.01.2012
N 14º 48,1'
W 61º 20,4'
Martinique, Le Marin – Dominica, Portsmouth
Guten Morgen!
Tästä se ajatus lähti liikkeelle. Koko miehistö saapui Vahinelle puolen päivän aikaan torstaina 5.1 Le Marinin satamaan. Pienen briefauksen jja miehistön esittäytymisen jälkeen täydensimme ruokavarastojamme ja tankkasimme dingi-bensaa. Söimme yhdessä lähtiäisillallisen Mango Bay- ravintolassa. Erityisesti sinisimpukat olivat hyviä ja jälkiruokajäätelöannokset olivat valtavia. Vaikka naapurissamme oli Baltic Yachtsin viimeisin luomus, nimeltään Herairos, maailman suurin hiilikuidusta valmistettu purjevene, Vahine ei siitä jäänyt kauneudessaan yhtään jälkeen, saman kylän tytyöistä kuitenkin kyse. Turvallisessa satamassa hyvin nukutun yön jölkeen lähdimme purjehtimaan kymmenen jälkeen. Lyhyen moottoripurjehduksen jälkeen, heti sataman ulkopuolella pääsimme nostamaan isopurjeen ja Genoan. Pitkään odotettu purjehdus alkoi. Aluksi otimme etäisyyttä saaresta useita maileja, minkä jälkeen teimme vendan ja käänsimme kokan kohti Dominican Portsmouthia. Martiniquen korkeat vuoret veivät meiltä välillä tuulet ja jouduimme ajamaan kahteen otteeseen koneella. Toisaalta Martiniquen ja Dominican välillä tuuli yltyi jo niin hurjaksi, että saimme tuntumaa tosi purjehtimisesta, kun alus oli kunnolla kallellaan. Kaunis kuutamo ja ajoittain näyttäytyneet delfiinit toivat mukavan lisämausteensa upeaan purjehdukseen. Porthsmouthin edustalle ankkuroimme lauantaina aamuyöstä kahden aikoihin.
Aurinkoiset terveiset koti-Suomeen! Ensimmäisen blogin kirjoittamisen hoiti ykkösvahti eli Tapio, Johan, Emil ja Basti
07.01.2012
N 16º 48,1'
W 62º 12,6'
Dominica, Portsmouth - Montserrat
Aamupalaksi saimme paikallisen agentin Martinin tuomia tuoreita banaaneita, veri-appelsiinejä ja passion-hedelmiä. Aamupäivällä osa porukasta lähti katsomaan Portsmouthissa olevaa ”Indian rivers” luontopolkua joka kuljettiin soutuveneellä. Joen penkereitä täyttivät paikalliset kasvit ja mangrot puiden suuret juuret. Puiden latvusto muodosti joen päälle vihreän katon. Näimme myös kolibreja, rapuja, iguaanin ja pari kalaa. Keskipäivällä osa porukasta kävi tutustumassa Portsmouthin kylän elämään ja iltapäivällä nostimme ankkurin ja lähdimme kohti Montserratia. Sivumyötäinen tuuli vaihteli 8-12 m/s välillä ja purjehdus sujui mukavasti 8-9 solmun vauhtia. Vuorokauden vaihteessa päästessämme pois Dominican saaren suojasta yltyi tuuli hiukan joka edelleen vauhditti matkantekoa pari metrisessä aallokossa. Yöpurjehdus oli muutenkin kaikinpuolin mukavaa kuun loistaessa niin kirkkaana, että osa merivahdista erehtyi luulemaan kansivalojen olevan päällä.
Kolmosvahti, Kalle, Tuure ja Ville.
08.01.2012
N 16º 49,1'
W 62º 13,0'
Montserrat
Kuten eilisissä merkinnöissä todettiin, saavuimme yön aikana Montserratin saarelle. Pimeän aikana ankkurointi ei onnistunut, joten aamuyön tunnit kuluivat saaren edustalla edestakaisin pyöriessä kevyessä tuulessa ja ajoittaisessa tihkusateessa. Vituttihan se hieman. Valoisan tultua saimme veneen vihdoin ankkuriin saaren edustalle. Koska olemme lomalla, aikaa oli riittävästi ja kaikkia tuntui väsyttävän öisen urakoinnin jälkeen päätimme pitää välipäivän Montserrat'ssa.
Saapumismuodollisuuksien jälkeen ajoimme dingyn maihin ja päädyimme sight-seeing -ajelulle paikallisten luottokuskien järjestämänä. Huolimatta siitä että kuskit korkkasivat ensimmäiset oluet jo ennen virta-avainten kääntämistä niin reissu meni hyvin. Reissun aikana he kertoivat leppoisasti saaren historiasta ja näyttivät meille nähtävyyksiä, mm. saaren tulivuoren, tulivuoren observatorion, tulivuoren purkauksien tuhoamia alueita, jne. Nopeasti nousi esille tunne, että lähes kaikki Montserrat'ssa liittyy saaren eteläpuolella sijaitsevaan tulivuoreen. Tämä ei toisaalta ole ihme sen historia tietäen. Tulivuori nimittäin purkautui Isosti -97, jonka jälkeen yli puolet saaresta julistettiin asumiskelvottavaksi ja väkiluku laski lähes kaksi kolmannesta. Laavavirtojen alle jäi mm. golf-kenttä sekä - nykyisellään ilmeisesti tyhjinä olevia - hienostoasuntoja. Kumma kyllä asumiskiellosta huolimatta osassa asunnoissa oli pihaa koristamassa ”myytävänä”-kyltti... Paikalliset muistuttivat myös, että aikoinaan Beatlesin manageri Steve Martin perusti saarella levystudion. Montserrat'n luonnonkauniilla ja rauhallisella saarella ovatkin sittemmin levyttäneet mm. Elton John, Bono ja lähes kaikki muut länsimaiset suuret starat, joiden nimet oppaat tuntuivat muistavan. Poislukien tietysti Michael Jackson ja Popeda. Reissu kesti parisen tuntia, tämän jälkeen kävimme vielä kaupoilla täydentämässä ruokavarastojamme.
Illan vietimme satamassa nauttien kauniista yöstä, jota valaisi tulivuoren takaa nouseva täysikuu.
Blogimerkinnät Teille tarjosivat tänään kakkosvahdit Antti, Mikko ja Eve.
09.01.2012
N 17º 00,6'
W 61º 46,6'
Montserrat – Antigua
Maanantaiaamu alkoi merivahdin osalta jo heti auringon nousun jälkeen aamukuuden aikaan, olimmehan päättääneet aloittaa purjehtimisen heti kun on valoisaa. Laitoimme nopeasti Vahinen meri- ja purheduskuntoon ja nostimme ankkurin puoli seitsemän maissa Keken ohjaillessa laivamme ulos ankkuripaikastamme Montserratilla. Edessä tulisi olemaan hieno purjehduspäivä määränpäänä Antigua, joka ei alunperin kuulunut matkasuunnitelmiimme. Alkulegin olimmekin purjehtineet niin hyvin ja nopeasti, että ylimääräiselle stopille Antigualla oli hyvin aikaa.
Heti Montserratin ulkopuolella nostimme reivatut purjeet, sekä fokan että ison. Edessä tulisi olemaan tiukkaakin tiukempaa kryssiä aina Antigualle saakka, Pääsimme hyvin vauhtiin nopeus nousi noin seitsemään solmuun, ruorimiesten vaihtuessa vuorotellen käskyttämään laivaamme horisontissa näkyvää Antiguaa kohti. Etenimme tasaisen varmasti kryssien, tuulet vaihtelivat kuitenkin jonkin verran pahottaen meidät tekemään muutaman ylimääräisen vendan. Nautimme miltei koko päivän loistavasta auringonpaisteesta ja sopivan voinakkaista tuulista. Tämä kombinaatio sai ilmeisesti miehistömme unohtamaan aurinkorasvan käytön, tuloksena muutama punainen nenä, selkä ja hartiat.
Lähestyessämme Antiguaa nousi edessämme erittäin voimakas, mutta sitäkin kauniimpi sadealue, joka peitti osan Antiguasta kokonaan taakseen näkymättömiin. Sadealue puski edessään viileän tuulen. Saimme samalla todistaa mielenkiintoisen sääilmiön, sateen keskellä vedenpinnan päällä näkyvän sateenkaaren oloisen valoilmiön. Kansimiesten kamerat yrittivät kiivaasti tallentaa tämän tapahtuman, jotkut paremmalla ja jotkut hiukan huonommalla menestyksellä. Pian päätimme käynnistää moottorin ja laskea purjeet jotta saapuisimme ajoissa Antigualle.
Antiguan lahdesta löysimme sopivan ankkuripaikan ja ankkuri kiinniittyi hyvin ensiyrittämällä. Laskimme nopeasti dingin vesille jolla tulisimme liikkumaan satamaan illemmalla. Kippari Keke löysi kätköistään jääkylmät oluet koko miehistölle, kylmä juoma virkisti kummasti loistavan purjehduspäivän jälkeen. Vahinelle jäi neljän gastin muodostama ankkurivahti muun miehistön suunnistaessa rantaan syömään. Italialaisen ravintolan ruoat tiedettiin entuudestaan olevan erinomaisia. Iltakymmenen aikaan koitti ankkurivahdin vaihto, jolloin viimeisetkin miehistön jäsenet pääsivät maihin syömään. Illallisen jälkeen ilta jatkui osan miehistön puolesta sataman lähellä olevassa baarissa rennosta karibialaisesta tunnelmasta nauttien. Yhden maissa yöllä jätimme muiden veneiden miehistöt jatkamaan illanviettoa ja Vahinelle suuntasi viimeinen dingikyyti ohi valtavien purje- ja moottorijahtien täyden kuun loistaessa taivaalla.
Mieleenpainuvasta maanantaista teille kertoi ykkösvahdin Johan, Emil, Basti ja Tapio.
10.01.2012
N 16º 59,8'
W 61º 49,9'
Päivä alkoi aurinkoisena ja paahtavan kuumana siinä kahdeksan aikaan kun ensimmäinen ryhmä lähti dingillä rantaan etsimään suihkua ja shoppailemaan ”edulliselle” Antigualle. Suihkun syöttövesiputken ollessa rikki ja korjauksen kestäessä puoleen päivään, tapoimme aikaa tutustumalla rannan putiikeihin ja hulppeisiin jahteihin, laiturissa myös Suomenlipun alla purjehtivia. Kippari Keke hoiti tullimuodollisuudet ja ilmoitti meidät lähteväksi maasta illan saavuttua. Perämies Mats suoritti rannalla syödyn päivällisen jälkeen Vahinen perushuoltoa.
Suihkunraikkaan miehistön saavuttua alukselle, alkoi matka kohti ST Bartsia klo.16:00 kevyessä 4m/s tuulessa, ryhmä 3:n toimiessa merivuorossa Matkaa edessä 90nm, joten aikaa tulee kulumaan, mutta mikäs tässä aurinkoisella kannella aikaa kuluttaessa. Antiqualta lähdettäessä näimme Tsekin lipun alla purjehtivan puisen raakapurje kahvelikuunari ”merirosvolaivan” joka yritti päästä eteenpäin heikossa tuulessa. Ohitimme ”merirosvolaivan” purjeilla suvereenisti ja kapteenin päätöksellä jätimme valtaamatta laivan. Aurinko paistanut koko päivän kirkkaalta taivaalta ja lämpöä vielä klo.17:00 +31ast.
Raportoi 3.ryhmä, Kalle, Ville ja Tuure
11.01.2012
N 17º 53,8'
W 62º 51,6'
St. Barths
Ilmeisesti saavuimme tänne entiseen ruotsalaiseen siirtokuntaan aamuyöstä. Ainakin tuolloin ilmoille kajahti aina niin iloisa ankkuriketjun rallatus herättäen meidät makeiden yöunien jälkeen. Yön aikana onnistuimme ohittamaan yhden Karibian loistoristelijöistä täpärästi. Loistoristeilijän voimakkaiden valonheittäjien saattelemana annoimme loistavan mahdollisuuden rinnalla lipuvan ”jättiläisen” matkustajille ottaa valokuvia meistä ja Vahinesta kuun valaisemaa merenpintaa vasten, salamavalot välkehtivät.
Aamupalan jälkeen siirryimme dingyllä satamaan, jossa meitä tervehtivät iloksemme tienviitat sekä ranskaksi että yllättäen myös ruotsiksi. Satama osoittautui yllättäen tähän astisen purjehduksemme hienoimmaksi paikaksi. Merkkiliikkeiden ja luksusjahtien määrä oli siis riittävä. Halpaa myös oli kun suklaakin maksoi vain 130 e/kg. Mutta eihän köyhän parane halpaa ostaakaan.
Koska tänään oli tarkoitus viettää lepopäivä fyysisistä aktiviteeteistä porukka jakautui vahti- eli auringonotto- ja uintivuoroon sekä satamavuoroon. Säiden suosiessa tuskin kukaan sai aihetta valittaa, joutui sitten kuluttamaan päivänsä kummassa vahdissa tahansa.
Barracuda kävi myös tervehtimässä meitä aluksen alapuolella. Tilanteesta on myös valokuvamateriaalia todisteeksi kun Emil onnistui nappamaan veden alla kuvan kyseisestä vierailijasta. Yritimme myös kalastaa virvelillä veneen perästä, harmittavasti tosin tuloksetta.
Karibian aurinko on edelleen lämmin ja meri turkoosi.
This blog is send from Acer laptop
- Antti, Mikko ja Eve aka vahti nro 2
12.01.2012
N 14º 48,1'
W 61º 20,4'
St. Barthelemy – St. Maarten.
Nostimme ankkurin ylös auringon noustua ja lähdimme siirtymään kohti Sint Maartenia. Välimatkaa oli vain n. 20 Nm. Tuuli oli leuto. Ville laittoi virvelin siiman mantookin ulkopuolelle perään ja jonkin ajan kuluttua nappasi. Kala jaksoi laittaa vastaan, mutta ”väsyi” kohta. Kun kala saatiin ylös, huomasimmekin että kalasta oli enää jäljellä 1/3. Valkohai tai vastaava jäi tällä kertaa saamatta, mutta tuli ruokittua. Saavuimme aamupäivällä Saint Maartenin edustalle odottamaan nostosillan aukeamista ja pääsyä Simpson Bayhin. Päästyämme laituriin siivosimme kannen ja nostimme ylös biminin auringonsuojaksi ja jäimme odottelemaan maahantuloselvitystä joka lopulta meni läpi pilkuntarkan virkailijan käsittelyssä.
Kolmosvahti, Kalle, Tuure ja Ville.
13.01.2012
N 18º 02,0.
W 63º 05,4
Då vi kom in till hamnen fick vi vår plats rakt vid ingången, ytterst bekvämt! Därefter fixa vi lite på båten och så for en del av gänget till Maho beac h. Maho beach var en otroligt fin upplevelse! Flygplanen landade rakt över huvudet på åskådaren. Vi stod också också och beundrade då flygplanen lyfte. På kvällen åt vi en ytterst god middag bestående av ribbs och öl, några åt tonnfisk samt mahi mahi. Efter middagen bestämde vi oss för att dra till en karaoke bar, och till allas glädje sjöng ville och basti för Vahine gruppen! Alla klappade och hurrade högljutt! Tack och adjö, korv me bröd!
Hela gruppen!
Kiitos Saamelaisalueen koulutuskeskukselle, Suomen Purjelaivasäätiölle sekä legien K 1114, K1115 ja K 1116 asiakkaille hienosta mahdollisuudesta suorittaa työssäoppimisnäyttö asiakaspalvelussa mahtavissa olosuhteissa Karibialla.
Kippari Keke
